Arvi Pirttiperä lähti vapaussotaan 15-vuotiaana ja oli kaikkein nuorin nivalalainen vapaussoturi. Hän taisteli valkoisten puolella Tampereella, Kämärässä ja Viipurissa ja osallistui myös Viron vapaussotaan. Vuonna 1923 hän muutti Kemin maalaiskuntaan.

Arvi Pirttiperä kirjoitti nimellä Olavi Veenkivi 1938 ilmestyneen romaanin Köyhän lapsen isänmaa. Teos kuvailee nivalalaisen torpan pojan osatonta elämää, hänen vanhempiensa kamppailua elämän välttämättömyyksien saamiseksi ja pojan osallistumista 15-vuotiaana vapaussotaan. Sodan päätyttyä lähtee torpan poika pohjoiseen etsimään onneaan, mutta saa kärsiä työmaalla sortoa, jopa vainoakin. Hän kamppailee vaikeimman taistelunsa periaatteiden sekä työn ja leivän saamisen välillä. Hän alistuu ja sortuu, mutta kohoaa, vapautuu sisäisesti tultuaan käymään kotiseudullaan Nivalassa. Poika lähtee uudelleen työnhakuun, onnistuu aluksi, mutta menettää työpaikkansa ja joutuu palaamaan vielä kerran kotiseudulleen. Olavi Veenkiven kirja on pitkälti omaelämäkerrallinen ja lajissaan arvokas dokumentti.

Muusta kirjallisesta tuotannosta mainittakoon mm. Nivala-lehdessä julkaistut runot Kasku ja Nero, Ilmari Luhtaselan toimittamassa kirjassa Kotiseutumme Nivala julkaistu kertomus Lammasmaista tarinaa (Ylivieska 1961). Nivalakirja IV:ssa on hänen kirjoittamansa runo Kotiseutu; teos ilmestyi 1965.

Omakustanteena ilmestyi 1969 Arvi Pirttiperän nimellä Runoja.

Vanhemmat

talollinen Juho Pirttiperä ja Emma Maria Pylkkö

Puoliso

Kemissä 17.11.1923 Hilda Maria Hautamäki, syntynyt 5.1.1903 Haapajärvi, kuollut 19.4.1990 Kemi, vanhemmat talollinen Vilhelm Hautamäki ja Karoliina Niskakoski