Paavolassa syntyneen Lauri Pietarilan tie kulki vanhempien matkassa Vihannin Alpuan kautta Piipsjärven Pyrröön. Isän varhaisen kuoleman jälkeen tilanhoidon vastuu jäi tuolloin vielä alaikäiselle Laurille ja hänen veljelleen Iisakille. Kun kumpikin nuori mies oli löytänyt itselleen puolison, tila jaettiin kahtia ja Lauri Pietarila jäi hoitamaan Laurila-nimen saanutta päätilaa. Pietarila ryhtyi määrätietoisesti saattamaan Laurilan maat täyteen tuotantokuntoon. Samaan aikaan hän raivasi runsaasti lisää maata sekä korjasi tilan entisiä ja rakensi uusia asuin- ja ulkorakennuksia.

Monen ikätoverinsa tavoin Lauri Pietarilan ”yhteiskunnalliseksi kouluksi” tuli nuorisoseura. Hän toimi innokkaasti nuoresta pitäen Piipsjärven Nuorisoseurassa ja oli mm. seuran puheenjohtaja. Toisen varhaisen opinto- ja toimintakentän nuorelle Pietarilalle tarjosi Piipsjärven Maamiesseura.

Oulaistelainen osuuskassatoiminta sai alkunsa Piisjärvellä vuonna 1916. Lauri Pietarila valittiin Piipsjärven Osuuskassan hallitukseen vuoden 1929 alusta. Neljä vuotta myöhemmin hän peri kassanhoitajan tehtävät Eugenia Kirkkalalta, joka oli hoitanut tointa kassan perustamisesta alkaen. Syksyllä 1932 paikkakunnalla vieraillut osuuskassatarkastaja Åke Lönnberg antoi Pietarilasta myönteisen lausunnon: ”Hänen tilansa on kehittymässä paikkakunnan mallitilaksi, ja hän on itse tarmokas, eteenpäin pyrkivä, järkevä, luotettava ja verrattain kehittynyt ja itsenäisesti ajatteleva.” Kassatoiminnan perusteisiin Pietarila pääsi tutustumaan Viipurissa pidetyillä osuuskassakursseilla.

Oulaisten neljän kyläkassan – Piipsjärven, Matkanivan, Petäjäskosken ja Oulaisten kirkonkylän – yhdistämistä ryhdyttiin valmistelemaan 1930-luvun lamavuosien ahdingossa. Vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen saatiin vuonna 1939 perustetuksi Oulaisten Seudun Osuuskassa, jonka käytännön toiminta alkoi seuraavana vuonna. Kassan toimitusjohtajaksi valittiin Lauri Pietarila.

Osuuskassan ja maatilan hoidon ohessa Pietarilalta liikeni aikaa kunnan asioiden hoitamiseen. Kunnallinen luottamusmiesura alkoi kunnallislautakunnan eli kunnanhallituksen varajäsenyydellä vuonna 1931. Varajäsenyys vaihtui varsinaisen jäsenen tehtävään vuonna 1932, ja vuodesta 1937 Pietarila johti kunnallislautakunnan kokouksia. Pietarila oli myös Rautiorannan kansakoulun johtokunnan jäsen 1949–1954 ja kansakoululautakunnan jäsen vuodesta 1951 heinäkuuhun 1966.

Monipuolinen ansioituminen taloudellisella ja kunnallisella alalla oli vankka peruste sille, että Lauri Pietarila siirtyi 1. toukokuuta 1953 Oulaisten Seudun Osuuskassan toimitusjohtajan vakanssilta Oulaisten kunnanjohtajaksi, virkaan, joka täytettiin tuolloin ensimmäistä kertaa. Pietarilan kunnanjohtajakausi kesti heinäkuun puoliväliin 1966, jolloin hän jäi 65-vuotiaana eläkepäiville.

Niinä yli kolmena vuosikymmenenä, joina Lauri Pietarila osallistui keskeisesti Oulaisten kunnan päätöksentekoon, Oulaisista kasvoi Pyhäjokialueen kaupallinen, liikenteellinen ja osin myös hallinnollinen keskus. Osoituksena eteenpäin menemisestä oli kuntamuodon muuttuminen vuonna 1967 maalaiskunnasta kauppalaksi. Pietarilan keskeinen johtoajatus oli taloudellisuus, kunnan talouden vakaana pitäminen. Uusien suunnitelmien toteuttamisen aika oli vasta silloin, kun tarvittavat varat oli saatu kootuksi. Hän korosti, että myös julkisessa taloudessa oli syytä säästää pahan päivän varalle. Tämä heijastui tiettynä varauksellisuutena ja varovaisuutena päätöksenteossa.

Pietarila paneutui innolla ja suurella harrastuksella terveydenhuollon kohentamiseen. Hänestä tuli terveydenhuoltolautakunnan jäsen vuonna 1938. Vuosina 1941–1945 hän oli lautakunnan varapuheenjohtaja ja sittemmin eläkepäiviinsä asti puheenjohtaja. Pietarila toimi myös Oulaisten parantolan kuntainliiton, Oulun keskusmielisairaalan ja Visalan B-mielisairaalan liittovaltuustoissa.

Lauri Pietarilan muista kunnallisista ja alueellisista luottamustoimista mainittakoon Oulaisten kansalaisopiston johtokunnan jäsenyys ja kunnan maatilan hoitokunnan varapuheenjohtajuus sekä Maalaiskuntien Liiton liittovaltuuston, Revon Sähkö Oy:n johtokunnan, Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliiton maakuntaneuvoston ja Siika-Pyhäjokialueen Liiton liittohallituksen jäsenyydet. Viimeksi mainitussa luottamustoimessa Pietarila oli yhtäjaksoisesti liiton perustamisesta vuodesta 1952 asti.

Niin ikään hän ennätti kuulua läänin talousseuran valtuuskuntaan ja pienviljelysvaliokuntaan sekä Oulaisten yhteiskoulun ja Oulaisten kotiseutuyhdistyksen johtokuntaan. Kun Oulaisissa järjestettiin vuonna 1956 mittava maatalousnäyttely, Pietarila toimi päätoimikunnan puheenjohtajana. Ansioista maamiesseuratoiminnassa kertoi Maatalousseurojen Keskusliiton myöntämä kultainen ansiomerkki. Pietarila oli myös hevosjalostuksen ystävä ja antoi panoksensa Oulaisten Oriyhdistyksen toimintaan. Pitkäaikaisena pankkimiehenä hänellä oli kysyntää useiden yhteisöjen tilintarkastajaksi.

Viimeisenä työpäivänä tehdyssä haastattelussa Lauri Pietarila, joka sai vuoden 1966 lopulla talousneuvoksen arvonimen, totesi toiveikkaana: ”Luulen, että eläkkeellä olo ei tule merkitsemään toimettomuutta - - - Oulujärven rannalta on katsottuna huvilan tontti. Siellä aion heitellä virveliä ja odottaa vieraita Oulaisista.” Toisin kävi. Lauri Pietarila kuoli vajaan vuoden kuluttua kesällä 1967.

Puoliso

vuodesta 1926 Sofia Ester Erkkilä (1895–1980)

Lähdeluettelo

  • Kunnanjohtaja Lauri Pietarila 60-vuotias – Pyhäjokiseutu 13.7.1961.
  • Lauri Pietarila jätti Oulaisten kunnantalon – Pyhäjokiseutu 20.7.1966.
  • Talousneuvos Lauri Pietarila kuollut – Pyhäjokiseutu 26.7.1967.
  • Oulaisten kauppalan kunnalliskertomus vuodelta 1967. Oulainen 1968.
  • Harri Turunen, Kyläkassasta markkinajohtajaksi. Oulainen 1991.