Kun Oulaisten seurakunnan lukkarin ja urkurin virka julistettiin haettavaksi vuonna 1917, paikasta oli kiinnostunut peräti 20 hakijaa. Valinta osui Turun kanttori-urkurikoulusta edellisenä vuonna valmistuneeseen Kustaa Penttilään, joka oli tätä ennen ehtinyt harjaantua maanviljelijän ammattiin kotitilallaan. Ennen valintaansa Oulaisiin hän toimi väliaikaisena kanttorina Lapualla ja Pattijoella. Osallistuminen vapaussodan taisteluihin ja vaikea haavoittuminen, joka aiheutti käsivamman, siirsi Oulaisiin muuton syksyyn 1918. Nuorena opitut maanviljelijän taidot olivat tarpeen Oulaisissakin.

Penttilä havaitsi ilokseen, että Oulaisten kuorotoiminta oli vireää. Toiminnassa olivat niin mies-, nais- kuin sekakuoro. Hän olisi kuitenkin halunnut organisoida toimintaa ja esitti jo keväällä 1919 erityisen sääntöihin pohjautuvan lauluseuran perustamista. Hankkeeseen suhtauduttiin myönteisesti, mutta asia jätettiin vielä kypsymään. Penttilä itse totesi myöhemmin 1920-luvun alun tilanteesta, että innostuksesta huolimatta kuorotoiminta oli vielä ”häälyvää laatua”. Organisoitumisen puolesta puhui tarve saada toiminta säännölliseksi, jolloin kuoro pystyisi kehittymään teknisesti paremmaksi.

Vuonna 1922 perustettiin ns. pikkukuoro, jossa lauloivat johtajana toimineen Penttilän lisäksi hänen vaimonsa Tilda sekä rouva Sylvi Torkkola ja pitäjänapulainen Niilo Räsänen, sittemmin myös opettaja Irja Simojoki, kauppias Helmi Huotari ja rouva Saimi Tervonen. Ohjelmisto oli pääasiassa hengellistä musiikkia.

Pikkukuoron innostamina ryhdyttiin vihdoin helmikuussa 1927 toimiin laajemman kokoonpanon aikaan saamiseksi. Kuoro sai nimekseen Oulaisten Sekakuoro. Hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kunnanlääkäri Eljas J. Varila. Kustaa Penttilä oli kuoron itseoikeutettu johtaja, ja Irja Simojoki toimi varajohtajana. Erikseen valitulla musiikkilautakunnalla oli sanansa sanottavanaan sekä kuoron ohjelmiston että uusien laulajien suhteen. Sekakuoroon liittyi sen perustamisvaiheessa 36 laulajaa, ja ensimmäiset ”laulajaiset” pidettiin pitkänäperjantaina 1927. Harjoituksia ryhdyttiin pitämään kirkonkylän vanhalla kansakoululla, joka sijaitsi pääraitin varrella vastapäätä nykyistä seurakuntataloa. Kun kunta hankki vuonna 1933 uudeksi kansakouluksi yhteiskoulun kannatusyhdistykseltä nykyisen ns. puulukion, harjoitusolot paranivat, sillä ääniharjoituksia voitiin pitää yhtä aikaa kahdessa eri luokassa. Harjoitusillat, joita oli alkuvuosina kahdesti ja harjoituspaikan muuttumisen myötä kerran viikossa, olivat hauskoja yhdessäolon hetkiä.

Oulaisten sekakuorolle tarjoutui vuosien varrella useita tilaisuuksia esiintyä myös naapurikunnissa. Keski-Pohjanmaan kirkolliset laulujuhlat kuuluivat säännöllisesti kuoron toimintaohjelmaan. Vuonna 1935 kuoro vieraili Sortavalassa Kalevalan Riemuvuoden laulujuhlilla. Matkassa oli 20 kuorolaista. Vuonna 1949 sekakuoro lauloi Oulaisten kirkon uusien urkujen vihkiäisjuhlassa ”Halleluja”-osan Händelin Messias-oratoriosta. Säestäjänä oli urkujen suunnittelija Venni Kuosma.

Uutteran kuoronjohtajan viimeiseksi tilaisuudeksi jäi Oulaisten terveystalon vihkiäisjuhla 2.7.1950. Kuoro lauloi talon mahdollistaneen Leksandin kunnan edustajien kunniaksi Ruotsin kansallislaulun. Penttilä tunnettiin myös taitavana musiikkimiehenä, joka sovitti Siionin virsiä ja vanhan virsikirjan kansansävelmiä neliääniseksi. Hänellä oli myös omaa säveltuotantoa. Director cantuksen arvonimen saanut Penttilä oli Keski-Pohjanmaan kanttori-urkuriyhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja.

Kanttorin tehtävien ja maanviljelyn ohella Kustaa Penttilä osallistui kunnallisiin ja seurakunnallisiin luottamustoimiin. Hän oli Oulaisten kunnan vuokralautakunnan puheenjohtaja, kunnanvaltuuston jäsen ja yli 20 vuotta Oulaisten kunnan rahastonhoitaja. Hän johti pitkään kirkkohallintokuntaa ja oli Oulaisten yhteiskoulun kannatusyhdistyksen pitkäaikainen jäsen. Penttilä oli myös yhteiskoulun ensimmäisiä opettajia. Maatilatalouden luottamustoimiin kuului osuusmeijerin isännöitsijän posti.

Tirehtööri Kustaa Penttilä tunnettiin paikkakunnalla hartaana heränneenä, innokkaana ja taitavana maanviljelijänä sekä kansanomaisena ja avoimena ihmisenä, joka sai miellyttävällä olemuksellaan kaikkien läheistensä yksimielisen ystävyyden.

Puoliso

vuodesta 1921 Kreeta Matilda Viirimäki (1896–1974)

Lähdeluettelo

  • Niilo Räsänen, Oulaisten pitäjän historia. Oulu 1921.
  • Dir. cant. Kustaa Penttilä 60-vuotias – Kalajokilaakso 7.10.1948.
  • Kuolleita tirehtööri Kustaa Penttilä – Kaleva 18.7.1950.
  • Harri Turunen, Oulaisten historia. Oulainen 1986.
  • Harri Turunen, Yhdentoista etunimen amiraali. Oulainen 1992.