Ida Peltonen valmistui sairaanhoitajaksi 1903. Kymmenen vuoden aikana hän toimi ammatissaan Vihdissä, Kittilässä, Oulussa, Pielavedellä, Ylivieskassa ja viimein Reisjärvellä, jossa hän ehti elää ja vaikuttaa yli 40 vuotta. Reisjärvelle hän muutti 1912 mentyään naimisiin Kaarle Niemen kanssa.

Vakinaiseen sairaanhoitajan virkaan hänet valittiin 1917, mutta jo sitä ennen hän oli hoitanut kyseistä tehtävää useiden vuosien ajan. Ida Niemi, sittemmin Peltonen, tuli hyvin tutuksi ja tunnetuksi reisjärveläisten keskuudessa. Häntä kutsuttiin yksinkertaisesti hoitajatädiksi.

Muutettuaan Reisjärvelle ja aloitettuaan työt kunnan uutena sairaanhoitajattarena hän sai pian todeta pitäjän terveydenhoidolliset olot ankeiksi, jopa kurjiksi. Lähin lääkäri oli Pihtiputaalla 50 kilometrin päästä, kunnassa ei ollut apteekkia, ei puhelinta, ei edes kunnon teitä sivukylille. Vaikeissa oloissa toimiminen vaati pienikokoiselta hoitajatädiltä luonteen lujuutta ja tiukkailmeistä ankaruutta tehtävien hoidossa. Kertomansa mukaan hän työskenteli pari vuotta ilman palkkaa ennen kuin meni esittämään kunnan isille, että hänen toimensa vakinaistettaisiin ja hänelle maksettaisiin palkkaa työstään. Vastaukseksi palkkatoiveilleen ja yleensä terveydenhuollon hoitamiseksi hän oli saanut ajan henkeä kuvanneen tokaisun kunnan esimieheltä: ”Joka syyhyy, niin kynsiköön.”

Asiat kuitenkin järjestyivät, ja kunnan isät päättivät palkata kiertäväksi sairaanhoitajaksi Ida Peltosen kahdeksan hakijan joukosta. Terveydenhuollon puutteelliset olot pakottivat Ida Peltosen opettelemaan monia lääkärin tehtäviä, kuten haavojen ompelua ja luiden lastoittamista, sillä vain vaikeimmat tapaukset oli mahdollista kuljettaa kaukana asuvan lääkärin tarkastettavaksi.

Ida Peltosella ei ollut omia lapsia. Kasvattilapsia ja hoidokkeja hänellä oli puolestaan lukuisia. Ensimmäisen hän oli ottanut hoiviinsa jo Pielavedellä ollessaan. Kun Reisjärvellä ei vielä ollut omaa kunnalliskotia, niin Ida Peltonen teki kunnan kanssa sopimuksen, jonka perusteella hän otti pientä korvausta vastaan hoidettavakseen vaikeimpia tapauksia pienelle tilalleen Salmenkorvassa. Tämän vuoksi hoitajatädin aineellinen elämä jäi joskus hyvinkin vaatimattomaksi.

Vielä 1950-luvun alussa, liki 80-vuotiaana, Ida Peltonen teki työtään kulkien sairaskäynneillä. Ihmettelijöille hän vastasi: ”Ilman työtä ihminen ei pysy elävänä ja toimintatarmoisena. Tämä työ on minulle niin rakasta.”

Vanhemmat

seppä Juho Helin ja Kaisa Greta

Puoliso

  1. 23.3.1912 Karl Gustaf Niemi, syntynyt 17.10.1872 Reisjärvi, kuollut 6.8.1915 Reisjärvi, vanhemmat Johan Jakob Efraiminpoika Niemi ja Magdalena Karlsintytär Suontakanen
  2. Reisjärvellä 14.8.1918 maanviljelijä Juho (Johannes) Peltonen, syntynyt 5.5.1858 Saarijärvi, kuollut 26.7.1942 Reisjärvi, vanhemmat torppari Kalle Matinpoika Peltonen ja Anna Miina (Vilhelmiina) Israelintytär