Kansakoulunopettaja Antti Paasonen (ent. Raappana) syntyi 10.4.1868 Utajärven Niskan kylässä (kylä liitettiin 1950-luvulla syntyneeseen Vaalan kuntaan). Paa­sosen isä oli maanviljelijä ja koskenlaski­ja Antti Abraminpoika Raappana, jonka suku oli asunut Niskan kylässä 1600-luvulta lähtien. Äiti oli Briitta Kaisa Polvi samasta kylästä. Perheeseen syntyi kaik­kiaan 11 lasta, joista neljä kuoli pienenä.

1860-luvun loppupuolella olleiden pa­hojen hallavuosien takia tilasta jouduttiin luopumaan, ja perhe muutti Paaso-nimiseen torppaan Niskankylässä. Isä elätti perhettään toimimalla kosken­laskijana Niskakoskessa ja pitämällä ma­jataloa. Hän kuljetti myös postia ja toimi pyhäkoulunopettajana. Tila joutui myö­hemmin Oulujoki Oy:lle ja lienee jäänyt ainakin osittain veden alle, kun voimalai­tokset rakennettiin. Perhettä kohtasi yllät­täen suuri suru, kun isä menehtyi sydän­kohtaukseen koskiveneessä ollessaan kuljettamassa tervalastia Niskakoskea alas. Antti-poika oli silloin 15-vuotias ja nuorin lapsi vasta 6 vuotta vanha.

Opinhaluinen Antti oli jo isän eläessä päässyt Muhokselle kansakouluun, kun Utajärvellä ei vielä ollut omaa koulua. Heti koulusta päästyään hän ryhtyi elättä­mään itseään ja avustamaan kotiväkeään, kun hänet valittiin 14-vuotiaana nuorukai­sena kotipitäjäänsä kiertokoulunopettajaksi.

Kahden vuoden kuluttua hän muutti Muhokselle samaan tehtävään. Sinä aikana hänessä kypsyi ajatus pyrkiä Jyväsky­län seminaariin. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi v. 1890. Kouluaikana hän ja nuoremmat sisarukset ottivat kotitilan­sa mukaan nimekseen Paasonen.

Antti Paasosen ensimmäinen opettajan paikka oli Muhoksen Kylmälänkylässä. Sieltä hän löysi puolisokseen Kärsämän talon tyttären Annan, joka oli tarmokas ja taitava talousihminen. Lapsia perheeseen syntyi kuusi, joista vanhin tytär ja poika kuolivat pieninä. Kahden vuoden kuluttua avautui opettajan paikka Tyrnävällä, mis­sä Paasonen suoritti varsinaisen elämäntehtävänsä.

Viimeisenä työvuotenaan ennen eläk­keelle siirtymistään hän toimi vt. kansa­kouluntarkastajana Oulun läänissä. Maata­lousministeriö nimitti hänet vuosina 1924 ja 1928 valtion katolainojen tarkastajaksi Oulun läänissä. Henkivakuutusyhtiö Kale­van asiamiehenä hän toimi yli 20 vuotta.

Yhteiskunnalliseen toimintaan Antti Paasonen osallistui monin eri tavoin. Hän oli Tyrnävän kunnanvaltuuston jäsen val­tuuston alkuajoista lähtien; 11 vuotta hän toimi sen puheenjohtajana.

Jäsenenä hän oli useissa lauta- ja toimi­kunnissa, samoin Tyrnävän Säästöpankin hallituksessa ja isännistössä. Hän kuului kunnalliskoti Marttilan johtokuntaan ja oli perustamassa Tyrnävän meijeriä ja karjantarkkailuyhdistystä. Maamiesseu­ran johtokunnan jäsenenä hän toimi 13 vuotta, osan ajasta puheenjohtajana. Hän oli mukana perustamassa suojeluskunnan Tyrnävän-osastoa, ja kun maalaisväestö alkoi puuhata omaa puoluetta, hänet valit­tiin vuonna 1906 Oulussa maalaisliiton perustavassa kokouksessa puolueen puheenjohtajistoon.

Kirkon ja seurakunnan toiminnassa Paasonen oli pitkään mukana ja kuului kirkkoneuvostoon ja -valtuustoon. Hänet valittiin neljä kertaa Oulun tuomiorovastikunnan maallikkoedustajaksi kirkollis­kokoukseen Turkuun. Hän toimi myös papiston apulaisena rippikoulun pidossa ja kinkereillä sekä erilaisissa hartaustilai­suuksissa. Erittäin musikaalisena hän tarvittaessa hoiti myös vt. lukkariurkurin virkaa. Lapsuudessa koetut vaikeat ajat ja puute herättivät aikuisena hänessä autta­misen halun, mikä ilmeni pyrkimyksenä kartuttaa tietojaan sairaanhoidosta itse­opiskelun avulla; hän oli mm. opetellut korjaamaan jäsenvikoja, ilman maksua keneltäkään. Kun 1900-luvun alussa ei Tyrnävällä ollut vielä omaa lääkäriä eikä kaikilla ollut mahdollisuutta lähteä huo­nojen kulkuyhteyksien vuoksi Ouluun lääkäriin, käännyttiin erilaisissa vaivoissa hänen puoleensa.

Luonteeltaan rauhallisena ja sovittele­vana henkilönä Antti Paasosta pyydettiin tekemään mm. perunkirjoituksia ja pesänjakoja sekä laatimaan kauppakirjoja. Täl­laisia vaativia tehtäviä varten hän oli hankkinut kotiinsa lakikirjan ja kouluttautunut näin itseoppineeksi lakimieheksi ja asianajajaksi.

Tunnustuksena yhteiskuntaelämän eri alueilla tekemästään työstä hänelle myönnettiin vuonna 1924 Suomen Val­koisen Ristin II luokan ritarimerkki. Antti Paasosen rikas elämäntaival päättyi 29.4.1939.

Vanhemmat

Antti Abraminpoika Raappana ja Briitta Kaisa Polvi

Puoliso

Anna Kärsämä