Sivut

Tuntematon taiteilija tuli tuntureilta…. Näin kuvasi Ilmari Kianto tapaamistaan Simo Pällin kanssa Turjanlinnassa kesällä 1938. Tero ja Simo Pälli olivat taulujen myyntireissullaan poikenneet korpikirjailijan luo. Nälkätaiteilija kohtasi toisen nälkätaiteilijan, kuten Kianto myöhemmin Simolle lähettämässään kirjeessä toteaa. Veljekset liikkuivat polkupyörällä Simon tauluja kaupitellen, ja heidän uhtualaisista sukujuuristaan kiinnostui Kiantokin, vanha Vienan-kävijä. Tämä pieni episodi kuvaa hyvin sitä, miten taiteilijan uralle lähtenyt Simo Pälli joutui leipänsä ansaitsemaan.

[Kuva: Feodor ja Irene Pällijeff]
Feodor Pällijeff ja hänen kolmas vaimonsa Irene.

Simo Pällin isä Feodor Pälli (Pällijeff) oli syntynyt Uhtuan Lamminpään kylässä 1858. Isäänsä Nikiforia Feodor muistelee näin:

Isäni Nikifor Rotionowits Pällijeff ja äitini Maria Ivanovna; omaa sukua Tichanoff Uhtualta. Isäni oli maanwiljelijä ja kiertokauppaa hommaava liikemies. Kävi aikoinaan Suomessa Tornijon puolessa ja Wenäjällä Pietarissa, Moskovassa, Kemissä ja Sunkun markkinoilla, josta wiime mainitusta paikasta palumatkallaan sairastui hän ja kotona Uhtualla 3 kolmen viikon perästä kuumetautin kuoli vuoden 1866, elettyänsä 49. ikävuoden.

Paitsi äitimme, jäi kaipaman meitä 6 kuusi lasta eloon 4 neljä tyttöä ja 2 kaksi poikaa. Jo viides tyttö lapsista pienenä oppo jo kuoli elonjäneitten sisaritten ja meidän veljestemme nimet olivat kastessa annetut, nimittäin Paraksia, Akafia, Melania, Feodor, Saveli ja Akulin. Ja minä olin silloin 7. seitsemännellä ikäwuodella oleva neljäs lapsista isäni kuollessa.

Feodor lähti kiertokaupalle Suomen puolelle enojensa kanssa jo hyvin nuorena, kaksitoistavuotiaana. 22-vuotiaana hän avioitui nuoren uhtualaisneitosen Maria Grigorjevna Tichanoffin kanssa 1881. Seuraavana vuonna pariskunta muutti Suomeen Uuteenkaupunkiin, jossa Feodor aloitti kauppaliikkeen omissa nimissään. Maria menehtyi ensimmäiseen synnytykseen 1883. Feodor avioitui toisen kerran raumalaisen Katarina Sofia Östmanin kanssa 1884, mutta toinenkin vaimo kuoli 1887. Feodor Pällijeff palasi Uhtualle, jossa hänet oli valittu kylänvanhimmaksi, starssinaksi. Siellä hän asui kotitalossaan Sakulassa yhdessä Akafia-sisarensa kanssa muutaman vuoden.

Uhtualta löytyi myös kolmas vaimo Irene Semenovna Afanasjeff. Feodor ja Irene vihittiin 3.7.1888. Feodor oli silloin 30- ja Irene 18-vuotias. Tästä kolmannesta avioliitosta syntyi sitten kaikkiaan 11 lasta, joista kolmanneksi nuorimpana vuonna 1906 Simo. Perhe oli muuttanut Uhtualta Ylivieskan Niemelänkylään Hintsalan vuokrataloon vuonna 1894. Siellä Feodor Pällijeff piti pientä kyläkauppaa ja lapset varttuivat aikuisiksi.

[F. Pällijeffin perheen valokuva]
Feodor Pällijeffin perhe 1914. Simo Pälli alarivissä oikealla.

Simo Pälli eli siis lapsuutensa ja nuoruutensa Ylivieskan Niemelänkylässä, pohjalaisessa maaseutuympäristössä. Kylän maata viljelevä väki suhtautui Vienan Karjalasta muuttaneeseen perheeseen vähintäinkin oudoksuen. Maanviljelystyö ja taidot olivat arvostettuja. Perheellä ei ollut maata; kauppa elätti joten kuten niukasti. Perheessä harrastettiin kuitenkin piirtämistä ja maalaamista. Simon vanhempi Paavo-veli kävi Turun piirustuskoulua ja opetti piirtämisen ja maalaamisen alkeita kotona nuoremmille lapsille. Simo osoittautui pian sisarusjoukon lahjakkaimmaksi ja kehitti taitojaan itse opiskellen aina ammattitaiteilijaksi asti. Kahdeksantoistavuotiaana tehty päätös ryhtyä elättämään itsensä taidemaalarina ei varmastikaan ollut helppo. Sisaruksista ja isästä ja äidistä tehdyt muotokuvat onnistuivat kuitenkin niin hyvin, että se rohkaisi tekemään lopullisen päätöksen.

Simo Pälli oli eräs pohjoissuomalaisen maalaustaiteen uranuurtaja ja ensimmäinen ylivieskalainen ammattitaiteilija. Hänen ominta alaansa olivat pelkistetyt realistiset maisemat, joihin hän sai aiheet kotilakeuksiltaan ja ennen kaikkea Lapin luonnosta. Lapin lumoihin Simo joutui oltuaan 30-luvulla rahtiajossa Kemijokivarressa sekä pyöräretkellä Petsamossa Tero-veljen kanssa v. 1933.

[Kuva: Pällin seurue Paanajärvellä]
Kuvassa Paavo Ahava, Kauko Ojala ja Simo Pälli Paanajärvellä 1937. Paaho Ahava oli Simo Pällin eno ja Kauko Ojala serkku. Paavo Ahava etsi tuolloin malmisuonta Paanajärven rantakallioista.

Muonion Pallasjärvellä hän ystävystyi metsänvartija Viljo Pakasmaan kanssa jo 1930-luvulla. Pallasjärvi olikin hänen Lapin-matkojensa jokavuotinen tukikohta, jossa hän maalasi ja luonnosteli taulujaan.

Simo Pälli avioitui 1934 Helvi Pohjolan kanssa. Helvi kuului myöhemmin kuuluisaksi tulleeseen Pohjolan musiikkisukuun. Perhe asui aluksi Niemelänkylällä vuoteen 1939, jolloin se muutti Ylivieskan Koskipuhtoon. Perheen lapset, viisi poikaa ja kolme tyttöä, kasvoivat ja varttuivat siinä.

[Kuva: S. Pällin perhe vuonna 1961]
Simo ja Helvi Pällin perhe 1961. Takarivissä vasemmalta Lauri, Mauri, Olavi, Mauno ja Seppo. Keskellä Riitta ja Leena. Eturivissä Satu, äiti Helvi ja isä Simo. Lapsista Seposta tuli taidemaalari, Maunosta valokuvaaja ja Olavista viulutaiteilija.

Simo Pälli rakensi itselleen oman ateljeerakennuksen, ”kämpän”, Suojalan vanhan tuvan hirsistä. Se oli pystyssä v. 1953, ja siinä syntyivät sen jälkeen Simo Pällin maalaukset. Uusi asuinrakennus valmistui v. 1960–61, ja vanha purettiin. Rakennus paloi osittain v. 1991. Tulipalossa kuoli perheen äiti Helvi.

Simo Pällin taiteilijanura kesti 55 vuotta; viimeiset taulunsa hän maalasi 1982. Uransa aikana Simo ennätti pitää kolmisenkymmentä yksityisnäyttelyä. Hänen retrospektiivinen näyttelynsä oli Ylivieskassa 1972.


  • Kansakoulun päästötodistus v. 1919. Harrasti piirtämistä ja maalaamista aluksi vanhemman veljen Paavon opastuksella. Jatkoi maalaamista itse opiskellen. Ryhtyi vapaaksi taiteilijaksi jo 18-vuotiaana.
  • Teki muotokuvia, piirroksia ja maisemamaalauksia. Osallistui lukuisiin yhteisnäyttelyihin 40-luvulta lähtien. Teki 1930-luvulta lähtien joka vuosi lukuisia maalausmatkoja Lappiin, 1933 Petsamoon polkupyörällä Tero-veljen kanssa.
  • Piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä 1945 Oulussa. Sai useita julkisia tunnustuksia taiteestaan, mm. Keski-Pohjanmaan kulttuurirahaston apurahan ja Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon. Ylivieskan kaupunki antoi hänelle ensimmäisen taidepalkintonsa vuonna 1975.
  • Opetusministeriö myönsi hänelle ansioistaan valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1976.

Vanhemmat

Feodor Nikifarovits Pällijeff, synt. 1858 Uhtua, ja Irene Semenovna Afanasjeff, synt. 1870 Uhtua

Puoliso

1934 Helvi Pohjola, kuollut 1991 Ylivieska

Sivut