Kalle Myllylän isä oli merimies Pekka Heikkilä, alkujaan Tuura. Myllylä-sukunimen hän otti mennessään toiseen avioliittoon ja muuttaessaan asumaan Pitkäsenkylän Myllylään. Kalle Myllylä ei käynyt muuta virallista koulua kuin rippikoulun. Hänen lahjakkuutensa ilmeni jo pienenä. Naapuritalon isäntä, joka tunnettiin tuon ajan lukumiehenä, opetti hänet lukemaan jo 6-vuotiaana. Seurakunnan pastorin E. R. Alceniuksen sanotaan opettaneen laskutaitoa Kalle-pojalle, joka oli 11-vuotias pastorin muuttaessa Lapväärtiin. Itsekseen hänen sanotaan opetelleen Vivolinin laskuopin. Itse hän myös opetteli kirjallisen ruotsin kielen taidon, niin että pystyi laatimaan asiakirjoja, joiden yleensä tuolloin piti olla ruotsin kielellä. Hänellä oli erittäin selvä käsiala ja taito laatia selkeitä, helposti ymmärrettäviä asiakirjoja ja kokousten pöytäkirjoja. Häntä käytettiin jo varsin nuorena asiakirjojen laatijana ja perunkirjoitusten pitäjänä.

”Miehuuden päivinä kaikki sujui joutuisasti Myllylältä, jolla oli hyvä taipumus kirjoittamiseen ja asiakirjojen laatimiseen. Puhujan lahjat sensijaan olivat vähemmät. Lait hän tunti ja muisti muualtakin kuin kunnalliselta alalta. Vahvin puoli oli kirjallisten esitysten täsmällisyys. On suorastaan nautinto lukea hänen laatimiaan pöytäkirjoja, valituksia ja selityksiä.”

Näin kirjoittaa rovasti V. H. Kivioja Kalle Myllylän syntymän 100-vuotishistoriikissaan.

Kalle Myllylä valittiin Kalajoen kunnankirjuriksi 21.3.1870. Siinä tehtävässä hän teki varsinaisen elämäntyönsä, lähes 52 vuotta. Päätoimittaja Josua Ruotsala, kirjoittaessaan keskipohjalaisista talonpoikaisjohtajista, sanoo: ”Myllylällä lienee ennätys kunnankirjurin tehtävissä.” Hän jatkaa:

”Viime vuosisadan loppupuolella ja vielä tämän vuosisadan alussakin oli kunnallisten asioiden hoito jokseenkin yksinomaan kunnankirjurin tehtävänä. Myllylä oli erittäin pidetty ja tehokas kunnankirjurin toimessaan. Osoituksena siitä on valtuuston päätös marraskuulta 1920. Myllylä oli ilmoittanut korkean ikänsä takia luopuvansa kirjurin tehtävästä. Valtuusto päätti pitää kirjurin palkan entisenä, mutta jos Myllylä edelleen jatkaa, hänelle myönnetään ensi vuodelle lahjapalkkiona 3 600 markkaa. Kun Myllylä lopulta vuonna 1922 sitten luopui kirjurin tehtävästä, myönsi valtuusto hänelle kunnanhallituksen esityksestä 6 000 markan kertakaikkisen korvauksen eläkkeenä. Tämä vastasi hänen lähes seitsemän vuoden palkkaansa.”

Kalle Myllylän työ valtiopäivämiehenä alkoi, kun seudun talonpoikia talonpoikaissäädyssä edustanut Pietari Päivärinta korkean ikänsä takia kieltäytyi ehdokkuudesta. Myllylä valittiin valtiopäiville talonpoikaissäätyyn 1897. Hän oli mukana myös 1899 ylimääräisillä valtiopäivillä ja tuli valituksi taas 1905–06 valtiopäiville, jotka olivat viimeiset säätyvaltiopäivät. Yksikamarisen eduskunnan ensimmäisille valtiopäiville Kalle Myllylä valittiin vaalipiirinsä suurimmalla äänimäärällä. Hän lukeutui vanhasuomalaiseen puolueeseen. Näillä valtiopäivillä tuli ensi kerran esille Rahjan satama-aloite, jonka yhtenä allekirjoittajana oli luonnollisesti Kalle Myllylä. Hän oli vielä vuoden 1909 molemmilla valtiopäivillä, jotka olivatkin sitten hänen viimeisensä. V. H. Kivioja kirjoittaa 1944 Myllylän syntymän 100-vuotishistoriikissaan:

”Valtiopäivätoverit, joita vieläkin on elossa, muistavat Myllylää vaatimattomana edustajana ja pystyvänä valiokunnan jäsenenä. Elämä oli aina vakaata ja esimerkiksi kelpaavaa heidän yksimielisen todistuksensa mukaan. Oman maan ja maakunnan asioita hän ajoi sydämensä koko lämmöllä ja kokemuksensa tukemana.”

Eläkevuosista kunnankirjuri Kalle Myllylä ei ehtinyt nauttia. Hän luopui vuoden 1922 lopulla kirjurin tehtävästään ja kuoli heinäkuun alkupuolella 1923. Kalajoen kunta on pystyttänyt hänen haudalleen muistomerkin.

Vanhemmat

Pekka Pekanpoika Heikkilä-Myllylä ja Maria Juhontytär Naatus

Puoliso

  1. Kalajoella 25.12.1869 Anna Heikintytär Hukka, syntynyt 18.7.1842 Himanka, kuollut 30.12.1883 Kalajoki, vanhemmat Henrik Juhonpoika Keski-Pöntiö, myöhemmin Hukka, ja Maria Juhontytär Myllylä
  2. 30.7.1884 Stiina Maria Pekantytär Törmälä, syntynyt 2.12.1843 Kalajoki, kuollut 7.11.1914 Kalajoki, vanhemmat talollinen Pekka Tapaninpoika Törmälä (Santapakka, alkuaan Kurikkala) ja Anna Maria Iisakintytär Alajoki