Ruusu Rantonen syntyi Rantosen tilalla Haapavedellä. Hän kävi yksityisen kansakoulun kotitilallaan ja sai sen jälkeen vielä poikkeuksellisen monipuolisen koulutuksen maalaistalon tyttäreksi. Varsinainen opiskelukausi sijoittui vuosiin 1897–1902, jolloin hän opiskeli ensin Haapaveden kansanopistossa, sitten Oulun kauppakoulussa, Tampereen talouskoulun ylemmällä osastolla, Haapaveden kasvitarha- ja keittokoulun kesäkurssilla ja lopuksi Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun opettajatar-osastolla. Työkokemusta Ruusu Rantonen hankki mm. toimimalla kesinä 1903 ja 1904 Haapavedellä kasvitarha- ja keittokoulun säilönnänopettajana ja vuosina 1896–1897, 1900–1901, 1902 ja 1912–1913 kansakoulunopettajana Haapavedellä. Ruusu Rantonen avioitui 1907 oululaisen Otto Leopold Merikallion kanssa.

Hankittu koulutus tuki kotitalousharrastusta ja marjanjalostusalan yrityksen perustamista. Suoranaista marjanjalostusalan koulutusta hän hankki kuitenkin vasta 1930-luvulla tekemällä kaksi opintomatkaa ulkomaille. Näistä ensimmäinen liittyi erityisesti viinin- ja liköörinvalmistuksen aloittamiseen Haapaveden Kotimarjalassa.

Merikallio kuului useisiin teollisuudenalansa yhdistyksiin. Hän oli Hedelmän- ja marjanjalostustehtaiden yhdistyksen perustavia jäseniä ja kuului sen johtokuntaan jäsenenä vuodesta 1937 ja varapuheenjohtajana 1939. Lisäksi hän kuului Hedelmä-, Kasvis- ja Makeisteollisuus ry:n hallitukseen vuodesta 1945 ja sitä ennen Hedelmänjalostusteollisuuden luottamusneuvostoon. Haapavedellä Merikallio oli mukana Yksityisyrittäjäin liiton paikallisosastossa. Vuonna 1937 hänelle myönnettiin talousneuvoksen arvonimi.

Ruusu Merikallion harrastuksiin kuuluivat kansantaloudellinen toiminta, vapaa valistustyö ja laulukuorot. Hän oli myös mukana nuoriseuratoiminnassa ja lottatyössä. Hän toimi Lotta Svärd -järjestön Haapaveden paikallisosastossa jäsenenä ja puheenjohtajana sekä noin kymmenen vuotta Raahen piirin piirijohtokunnan jäsenenä. Hän kuului Haapaveden Korkatin kansakoulun johtokuntaan ja Haapaveden Sähkö Oy:n johtokuntaan 1930-luvun lopussa sekä toimi useita vuosia Haapaveden valtiollisen vaalilautakunnan sihteerinä.

Ruusu Merikallio oli innokas nuorisoseuralainen 1890-luvulta lähtien, jolloin nuorisoseuran puitteissa aloitettiin laulukuorotoiminta. Merikallio harrasti laulukuorojen ohella myös kanteleensoittoa. Naisten äänioikeuden tultua voimaan 1906 Merikallio oli muiden mukana esitelmöimässä naisten oikeuksista ja velvollisuuksista syrjäkylien kansannaisille. Tämän työn Merikallio katsoi antaneen rohkeutta ja intoa itsenäiselle, uudelle ja monia mahdollisuuksia sisältävälle naisen toimialalle, jolle hän oli ryhtymässä. Valitsemallaan alalla hän katsoi toimivansa kansan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ruusu Merikalliolle oli luonteenomaista voimakas auttamisen halu sekä kohteliaisuus ja ystävällisyys palkollisia kohtaan. Merikalliota pidettiin käytännöllisenä, jämeränä ja tarkkana työssään. Hän oli luonteeltaan aktiivinen osallistuja, mitä osoittavat varsinaisen elämäntyön ohella lukuisat luottamustoimet ja harrastukset.

Vanhemmat

maanviljelijä Abram Rantonen (1839–1905) ja Josefiina Knuuti (1848–1911)

Puoliso

Otto Leopold Merikallio, s. 20.1.1875 Oulu, k. 21.6.1954 Haapavesi