Joulukuun 10 päivänä vuonna 1877 syntyi suntio Aleksi Komun ja Anna Sofia Pihlajaniemen esikoispoika, jolle kasteessa pantiin nimeksi Juho Alfred. Juho syntyi Haapaveden kirkonkylässä sijaitsevassa Pienelä-nimisessä torpassa. Perheen muut lapset: Anna syntyi 1880, Iida 1882, Kustaa 1885, Maria A. 1886, Yrjö ja Matti (kaksoset) 1890 ja Elli 1899.

Juho Alfred Komu kävi kansakoulun 28.9.1885–18.5.1889 välisenä aikana, ja syksyllä 1896 Haapavedelle perustetussa kansanopistossa hän opiskeli lukuvuoden 1896–1897. Lisävirikettä opinhaluun antoi Haapavedelle vuonna 1856 perustettu kirjasto, jonka hoitajana hänen isänsä unilukkari-suntio Aleksi Komukin on toiminut. Nuoresta lähtien näyttää Juho Alfred Komu olleen etsimässä ihmiskunnalle tietä parempaan ja pyrkineen kehittämään itseänsä. Hän halusi oppia ja opettaa muita, levittää tietoa ja taitoa.

Kun tiedot työväenaatteesta ja nuorisoseuraliikkeestä levisivät Haapavedelle saakka, oli Juho Alfred Komu ensimmäisten joukossa niihin tutustumassa ja käytännössä toteuttamassa nuorisoseuraliikettä. Vuoden 1896 marraskuussa alkoi nuorisoseura tulla Haapavedellä näkyville. Seuraavana vuonna 1897 ”loppiaisiltana” pidetyssä kokouksessa asiasta innostuttiin ja nuorisoseura päätettiin perustaa. Nuorisoseuran lehdessä Virittäjässä tammikuun numerossa 2 vuodelta 1899 on seuraava Komun kirjoittama runo:

”Itselleni”

Murheiden majaksiko vaan.
Sinä sieluni luotuna lienet?
Eikö iloa ollenkaan, elon tiehyet ole vieneet.
Luokses edes tähkimäajakses?
Niin outoako ollakses, Sun onkaan tään
Mustan maamme päällä.
Vaiko synti, mi verhokses lie liialta ryhtyny täällä.
Riemuksi hetketkin himmentänee.
Ihanteesi tiedän – niitä Sinulla viljalti on – tarkalleen.
Waan, ettei voimasi riitä,
Niitä toteuttamaan.
Hiljalleen Sun sekö saa suruhun uinuamaan?
Näithän piennä hyvää paljon,
Mi usein sai huulesi hymyämään.
Eikö edes muistoiss’ unhon jotakin ois,
Joka lymyämään sais pois sankan usvan ympäriltäis?
Vai lieneekö hurja myrsky,
Elikkä laine laaja lakkapää,
Tai tään elon tuima tyrsky muu, mi raivoon nosti imusää,
Voimasi vahvuudet uuvuttaneet?
Tai ainako kaihoot tuota,
Min yhytit ja kadotit kerran, – Rakkautta – ei toki!
Suotta vain lienevi tullut tuon verran.
Siitä sä tuskimpa tietänetkään.
Mit’ haet, henki haaveilija, joksi Sua joskus sanotaan?
Kultaan, maan multaan, aaveilija.
Halusi ei hehku kuitenkaan.
Mitä etsit? Tietänetkö itsekään?

Karsikkaan kansakoulu perustettiin Haapavedelle 6.9.1897, ja Juho Komu toimi koulussa ensimmäisenä opettajana vuosina 1897–1899. Koulu oli alkuun toiminut Mäen talossa. Komu tuli siis kansakoulunopettajaksi 20-vuotiaana. Ennen tätä opettajanvirkaa hän oli toiminut kiertokoulunopettajana, mihin viittaa muun muassa Karsikkaan kansakoulun pöytäkirjoissa oleva merkintä, että opettajaksi on valittu ”kiertokoulun opettaja”.

Kansakoulunopettajana Juho toimi kuusi vuotta, minkä jälkeen hän oli sosiaalidemokraattisen puolueen puhuja. Vuonna 1906 hän muutti Ouluun ja toimi siellä Kansan Tahto -lehden toimittajana.

Eduskuntaan Juho Komu valittiin Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä 1907–1914 sekä vuonna 1917 Vaasan läänin pohjoista vaalipiiristä. Vuoden 1907 eduskuntavaalit ovat kaikesta päättäen olleet melko kiihkeät, ja vaaleissa on käytetty monipuolista mainoskampanjaa. J. A. Komulla on ollut muun muassa Fazerin karamellitehtaan valmistamia karamelleja, joiden värikkäässä päällyspaperissa oli hänen valokuvansa ja sen alla teksti ”J. A. Komu”. Kuvan sivuilla oli tekstit ”Valtiopäivät 1907” ja ”Landtdagen 1907”. Eduskunnassa hän oli mukana pankkivaliokunnassa, talousvaliokunnassa, tarkastusvaliokunnassa, toimitusvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa.

Vuonna 1918 Juho Komu lähti Venäjälle, missä hän toimi Vapaus-lehden ja Petroskoissa ilmestyneen Punaisen Karjalan toimittajana. Lisäksi hän opetti Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa. Neuvostoliitossa oloajalta tiedot supistuvat sangen vähäisiksi. Komu kuoli Pietarissa vuonna 1928.

Haapavetiset muistavat luetella kuuluisuuksiaan: hiihtäjät Aappo Luomajoen, Juho Ritolan, Matti Koskenkorvan. Samoin mainitaan kansanrunoilija Viina-Matti (Matti Viinamaa) ja laulaja-näyttelijä-näytelmäkirjailija Pasi Jääskeläinen sekä emäntäkoulun perustaja ruustinna Nora Pöyhönen. Heidän elämäntyönsä on muistamisen arvoinen, eikä heitä tule vastaisuudessakaan unohtaa.

Heidän lisäkseen ja jopa ennen heitä olisi haapavetisten muistettava opettaja, agitaattori, sanomalehdentoimittaja, kansanedustaja Juho Alfred Komun nimi ja elämäntyö. Komun työ on vaikuttanut Haapaveden elämään; hänen kirjoituksensa ja puheensa agitaattori- ja Kansan Tahdon toimittajakaudelta ovat olleet luomassa pohjaa sosialismin aatteille nykyisten Oulun ja Lapin läänien alueella. Hänen pitkäaikainen työnsä eduskunnan jäsenenä ja vanhan yhtenäisen työväenliikkeen tehtävissä on vaikuttanut koko kansamme elämään – samoin se, että hän oli perustamassa ja edelleen kehittämässä Suomen Kommunistista Puoluetta. Hänen asuessaan Neuvostoliitossa hänen kykyjään on käytetty sotien runteleman maan talouden nostamistyössä ja erikoisesti suomenkielisten lehtien toimitustyössä. Hänen työskentelynsä Neuvostoliitossa ja Suomessa on vaikuttanut varmaankin osaltaan myös kansainväliseen työväenliikkeeseen.

Juho Alfred Komu julkaisi ainakin kirjan Kumousvuosi 1905.

Vanhemmat

unilukkari Aleksi Juhonpoika Komu ja Anna Sofia Pihlajaniemi

Puoliso

Helsingissä 16.4.1910 diakonissa Lydia Eliaantytär Saranen, syntynyt 14.5.1879 Pihlajavesi, kuollut 24.8.1966 Haapavesi. Vanhemmat torppari Elias Matinpoika Saranen ja Johanna Aavontytär Sälli.

Lähdeluettelo

  • Teksti on lyhennelmä Kosti J. Raution kirjoittamasta elämäkertatekstistä Kansanedustaja Juho Alfred (Ahvi) Komu 10.12.1877–16.12.1928.