Tyrnäväläinen Kalle Keränen osallistui nuorena luutnanttina jatkosodan jälkeiseen puolustusvoimien järjestämään aseiden salaiseen hajavarastointiin eli asekätkentään. Pidätyksen ja vankeuden välttääkseen hän joutui pakenemaan Suomesta ns. asekätkentäjutun yhteydessä syksyllä 1945.

Keränen matkusti ensin Tornion kautta Ruotsiin, jossa hän toimi metsätöissä ja renkinä. Tuohon aikaan suomalaisia asekätkijöitä oli pakosalla Ruotsissa yhteensä noin parikymmentä. Eversti Alpo Marttisen ympärille muodostunutta ryhmää kutsuttiin Marttisen miehiksi. Ruotsin aikoessa karkottaa sotapakolaiset maasta upseerijoukko päätti pyrkiä valtameren toiselle puolelle eversti Marttisen johdolla. Koska Yhdysvaltoihin ei näyttänyt olevan mahdollista päästä, hankittiin liput ja viisumit Venezuelaan. Kauttakulkuviisumilla Marttisen miehet pääsivät kuitenkin Yhdysvaltoihin ja onnistuivat myös loppujen lopuksi laillistamaan oleskelunsa siellä.

Aluksi miehet joutuivat hankkimaan elantonsa sekalaisilla tilapäistöillä. Kalle Keränen työskenteli esimerkiksi New Jerseyn korkeimman oikeuden presidentin hovimestarina, mutta kun hänelle tuli talon emännän kanssa erimielisyyksiä kukkien järjestelystä, hän erosi. Myöhemmin Keränen pääsi muiden miesten tavoin Yhdysvaltain armeijan palvelukseen, jossa erityisesti suomalaisten kokemukset talvisodankäynnistä osoittautuivat arvokkaiksi. Palvelus aloitettiin tavallisina alokkaina, josta sitten yleneminen tapahtui pikku hiljaa, ensin aliupseeriksi ja vuosien perästä upseeriksi. Kalle Keränen sai luutnantin arvon uudelleen vuonna 1950.

Korean sodan syttyessä Keränen ilmoittautui vapaaehtoiseksi mukaan lähtijäksi. Ennen sotatoimiin ryhtymistään hän poikkesi Suomessa tapaamassa omaisiaan vuonna 1953. Kotimaassa hän tapasi omaistensa ja muutamien asekätkentään osallistuneiden tovereidensa lisäksi tuttavansa sisaren, sairaanhoitaja Liisa Kolin. Lyhyinä yhdessäolon hetkinä syntynyt ystävyys jatkui kirjeenvaihdon muodossa ja johti lopulta Keräsen ja Kolin avioitumiseen Suomessa vuonna 1954.

Korean sodassa Kalle Keränen toimi jalkaväkikomppanian päällikkönä. Siellä hän haavoittui neljännen kerran elämässään ja sai ylennyksen kapteeniksi. Korean jälkeen hänet komennettiin kolmeksi vuodeksi Saksaan komppanianpäälliköksi ja myöhemmin Vietnamiin tiedustelu-upseerin tehtäviin. Vietnamista palattuaan Keränen suoritti tehtäviä Yhdysvaltain armeijakunnan esikunnassa. Viimeiseen sotaansa hän osallistui Dominikaanisessa tasavallassa, jonne hän sai komennuksen kukistamaan siellä riehunutta kapinaa. Dominikaanisesta tasavallasta Keränen suuntasi Norjaan Nato-joukkoihin, joissa hän toimi neljä vuotta brittiläisellä suunnitteluosastolla. Ennen eläkkeelle jäämistään hän oli vielä Iranissa ja kolme vuotta kotona Seattlessa reservijoukkojen neuvonantajana.

Palveltuaan Yhdysvaltain armeijaa 25 vuotta Kalle Keränen siirtyi eläkkeelle everstinä 14 kunniamerkkiä rinnassaan. Hän kuoli Seattlessa 5.7.1996.

Puoliso

sairaanhoitaja Liisa Koli

Lähdeluettelo

  • Koivisto, Pekka: Amerikan eversti Tyrnävältä. Kaleva 25.8.1996, s. 14–15
  • Ylitalo, Ilkka: Suomalaisesta luutnantista amerikkalaiseksi everstiksi: asekätkentä muutti Kalle Keräsen elämän. Rantalakeus 1.12.1993, s. 6-7
  • Parjanen, Matti: Marskin ritari Paavo Koli: itseään käskenyt mies. 2009
  • Kairinen, Paavo A.: Marttisen miehet. 1987