Vilho Jutila tutustui maatalouteen kotitilallaan, mutta tunsi koko ajan suurta tarvetta itseopiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Nuoruusvuosinaan hän oli innokas nuorisoseuramies ja toimi mm. Alavieskan kirkonkylän nuorisoseuran esimiehenä. 1930-luvulla hän toimi suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Myös urheilu kuului Jutilan läheisiin harrastuksiin. Hän oli aktiiviurheilija ja hyvällä menestyksellä, sillä keihäänheiton piiriennätys oli useaan otteeseen hänen nimissään.

Vuonna 1931 Jutila valittiin Alavieskan osuuskassan hoitajaksi. Vuonna 1934 hän suoritti osuuskassanhoitajakurssin.

Vilho Jutila osallistui molempiin sotiin. Talvisodassa hän oli puhelinaliupseerina JR 26:ssa Kannaksella ja jatkosodassa vastaavissa tehtävissä RsPsto 30:ssa Syvärin suunnalla. Sotilasarvoltaan hän oli kersantti.

Vuonna 1945 Vilho Jutila kutsuttiin Alavieskan säästöpankin johtajaksi. Hän kuului vuodesta 1953 Keski-Pohjanmaan säästöpankkiyhdistyksen hallitukseen ja toimi näissä tehtävissä siihen saakka, kunnes siirtyi eläkkeelle.

Alavieskan kunnalliseen elämään Vilho Jutila on osallistunut merkittävällä tavalla. Hän oli kunnanvaltuuston jäsenenä 1937–72, josta ajasta hän toimi puheenjohtajana 19 vuotta sekä varapuheenjohtajana 12 vuotta. Hän toimi asutuslautakunnan puheenjohtajana 1934–48, holhouslautakunnan jäsenenä 1937–39 sekä 1948–52, keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana 9 vuotta ja tutkijalautakunnan jäsenenä 1966–69. Vilho Jutila oli mukana perustavassa kokouksessa 1946, kun perustettiin Kalajokilaakson lastensairaalaa. Muita kuntainliittojen tehtäviä olivat Kalajoen sairaalan liittovaltuuston jäsenyys 1953–72 sekä Pohjolan työlaitoksen liittovaltuuston jäsenyys 1946–48.

Oman toimensa ohella Jutila toimi Lainajyvästön hoitajana 1934–45, Alavieskan palovakuutusyhdistyksen johtajana 1965–74, Alavieskan eläinvakuutusyhdistyksen johtajana 1941–74, kahden vuosikymmenen ajan Alavieskan manttaalikunnan puheenjohtajana sekä yli kymmenen vuotta Kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehenä. Alavieskan osuuskaupan tilintarkastajana Vilho Jutila toimi yhdeksän vuoden ajan. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy:n hallituksen varajäsenenä hän oli 1965–73. Hän oli mukana myös seurakunnan tehtävissä. Kirkon isännöitsijänä hän toimi 1936–43 sekä kirkkovaltuuston jäsenenä 1937–72.

Vilho Jutila tultiin tuntemaan rauhallisena ja päättäväisenä periaatteen miehenä, jolle Keski-Pohjanmaan maakunnallinen yhtenäisyys oli tärkeää. Ansioistaan taloudellisena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana Vilho Jutilalle myönnettiin 1957 taloustirehtöörin arvo.

Vanhemmat

talollinen ja kirkonisäntä Heikki Jutila ja Reeta Eskola

Puoliso

Alavieskassa 29.6.1947 Aura Aliisa Korhonen, syntynyt 12.7.1917 Sievi, vanhemmat talollinen Arvid Efraim Tuomaanpoika Korhonen ja Ida Maria Jaakontytär Peltokorpi