Mikko syntyi Alavieskassa 8.9.1849 talollisen Matti Jutilan ja hänen vaimonsa Liisan pojaksi. Oman vaimonsa hän haki Eskolan sisaruksista kuten kaksi muutakin veljeään. Mikko nai Liisan, Juho Annan ja Heikki Reetan. Kolmen veljeksen isot perheet asuivat Jutilan talossa, kunnes Juho-seppä joukkoineen siirtyi joen yli Mikkolaan. Lopulta Mikko ja Heikki jakoivat talon kahtia. He toimivat uutterasti maanviljelyksen lisäksi yhteisissä asioissa.

Mikko, oiva kynämies,
hänt’ kirjuriksi kutsuttiin.
Lain tekstit tunsi jo tuo,
aina avuks pyydettiin,
tuntijaa lain kun tarvittiin,
Mikko paikallaan oli siin’.
Kauppakirjat kirjoitteli,
perinnönjaot suoritteli.

Mikko Jutilalla oli hyvä muisti, ja hän pystyi muistamaan lainkohtia ulkoa tarvittaessa. Maanmittaustoimissaan hän oli oppinut tuntemaan alavieskalaiset, ja hän tiesi sukulaisuussuhteet miespolvia taaksepäin, talojen pinta-alojen suuruudet, maanlaadun ja metsien sijainnin. Alavieskaan jäi elämään sanonta: ”Ei saa selevää ku Mikko.”

Mikko toimi Alavieskan kunnallislautakunnan esimiehenä vuosina 1885–1896 ja 1900–1908. Tehtävä oli työläs, sillä oli hoidettava kunnan juoksevia asioita, johdettava lautakunnan kokouksia, hoidettava kirjeenvaihto ja kirjanpito.

Vuonna 1899 Mikko edusti kotikuntaansa Pietariin matkanneessa Suuressa lähetystössä, joka yritti viedä suuriruhtinas Nikolai II:lle kansalaisadressin. 522 931 suomalaista vastusti allekirjoituksellaan helmikuun manifestia.

Mikko toimi aikanaan myös holhouslautakunnan puheenjohtajana ja oli mukana perustamassa lainakirjastoa ja säästöpankkia. Vuonna 1905 perustettu Alavieskan säästöpankki toimi Jutilassa niin kauan kuin Mikko oli kamreerina (vuoteen 1926). Pankki oli auki ensin kerran kuukaudessa, sitten lauantaisin. Silloin oli Jutilan talon piha täynnä hevosia, ajopelejä ja kansaa.

Kansakoulun perustaminen maaseudulle oli vielä 1800-luvulla vapaaehtoista, mutta vuonna 1866 valmistui kansakouluasetus, joka sääteli tulevien kansakoulujen toiminnan. Alavieskaan saapui hollikyydissä kenraalikuvernööri Nikolai Adlerbergin kiertokirje joko pappilaan tai Jutilan taloon. Vuonna 1880 aika ei kuitenkaan ollut kypsä. Mikko oli kuitenkin valistuksen hengen saanut ja yhdessä kanttori Hahtolan kanssa jatkoi työtä kansakoulun eteen. Hän pyysi pastori Holmströmiä pitämään puheen koulun hyväksi. Pastori suostuikin, ja puheella oli hyvä vaikutus. Päätös perustaa ylhäisempi kansakoulu poikia ja tyttöjä varten tehtiin 19.9.1881 sillä ehdolla, ettei kunnalle aiheutuisi kuluja. Opetus alkoi vuonna 1883. Mikko Matinpoika Jutila toimi koulun johtokunnan puheenjohtajana ensimmäiset kolme vuotta. Tämä oli Suomen oloissa poikkeuksellista, sillä tavallisesti puheenjohtajana oli kylän pappi.

Syyskuun 19. päivä oli merkityksellinen Mikon elämässä myös vuonna 1906. Silloin perustettiin Suomen Maalaisväestön Liitto Oulussa (nykyisin Suomen Keskusta rp.). Mikko oli mukana perustamiskokouksessa Alavieskan edustajana yhdessä Antti Eskolan kanssa. Puolueen ohjelmassa oli keskeisenä edistysmielisyys ja herravallan vastustaminen. Perustamiskokouksessa oli mukana toistasataa edustajaa 36 maalaiskunnasta.

Mikko Jutilaa voidaan kutsua kunnianimellä ”talonpoikaisjohtaja”. Telefooniaparaatilla hän soitteli tärkeistä asioista. Yhdessä Liisa-vaimonsa kanssa heille syntyi yhteensä yksitoista lasta, joista Antti sai ensimmäisten joukossa päästötodistuksen Alavieskan kansakoulusta vuonna 1886. Mikko kuoli Alavieskassa 14.10.1933.

Vanhemmat

Matti Antinpoika Jutila (1813–1865) ja Liisa Antintytär Anttila (1815–1873)

Puoliso

  1. Liisa Antintytär os. Eskola (1852–1909)
  2. Maria Liisa Tilvis o.s. Ylikopsa (1867–1933), avioliitto Mikon kanssa 10.7.1914

Lähdeluettelo

  • Isomaa, M. 1995. Alavieska – kotiseutuni. Ylivieska: Alavieskan kunta.
  • Kalliokoski, M. & Allonen, P. 2006. Sata kuvaa keskustasta. Karisto: Maahenki Oy.
  • Lämsä, K. 1983. Alavieskan 100-vuotias koululaitos. Ylivieska.
  • Rajaniemi, V. Runo Mikosta teoksesta Santtila: Alavieskan Jutila.
  • Santtila, A. 1995. Alavieskan Jutila. Vaasa: Jutilan sukuseura.