Jussi Ritola, Aappo Luomajoki, Matti Koskenkorva ja Kalle Jussila. Tässä nimiä kilpahiihdon alkuaikojen parhaimmistosta. Kasvavalle sukupolvelle voi olla jo ajan hämärän peitossa, että kerran yli-iiläinen hiihtäjä on ollut ensimmäisenä koko Suomen hiihtäjäkaartista, niin, ja aikanaan jopa maailman paras. Kalle Jussilan 30 kilometrin maailmanennätys 1.58,12 Oulun Hiihdon 30 kilometrillä v. 1896 oli ensimmäinen lajinsa kahden tunnin alitus.

Hiihtäjän latu

Kalle Jussila syntyi Yli-Iin Maalismaassa (Maalismaa n:o 2) 10.10.1869. Vanhemmat olivat tilallinen Heikki Kuopio ja Reeta o.s. Rajala. Siihen aikaan sukunimi muuttui usein asuinpaikan mukaan. Niinpä Kallen suvuksi merkittiin kastekirjassa Maalismaa. Kasteen toimitti Iin kirkkoherra Frans Durchman, ja kummeina olivat Kalle ja Maria Maalismaa sekä Heikki ja Anna Maalismaa. Perheen sukunimi muuttui Jussilaksi, kun muutettiin Pirttitörmän eli Jakkukylän Jussilaan (Jussila n:o 11). Muutto oli jo tapahtunut v. 1891 kirkonkirjassa.

Kalle meni ensimmäiseen avioon Maria Josefiina o.s. Alajakun kanssa 14.1.1892. Avioliitosta syntyi kuusi lasta: Kreeta (s. 1893), Fanni (s. 1894), Juho (s. 1896, kaatui vapaussodassa 25.3.1918), Heikki (s. 1898), Kalle (s. 1900) ja Jaakko (s. 1905). Maria-vaimon kuoltua v. 1905 Kalle Jussila avioitui 4.11.1905 Maria Kallentytär Lallin kanssa (s. 1875, k. 1965). Kalle muutti perheineen toisen vaimonsa kotitilalle (Pirttitörmä n:o 18 Lalli).

Toisesta avioliitosta syntyi kymmenen lasta: Hanna (s. 1906), Eino (s. 1907), Hilma (s. 1908), Pauli (s. 1910, k. 1910), Pauli (s. 1911), Reino (s. 1912), Martti (s. 1913), Lauri (s. 1915), Niilo (s. 1918) ja Juho (s. 1920). Pojista Juho ja Eino kaatuivat viime sodissa. Näin Kalle Jussila menetti kolme poikaansa sodan uhreina.

Kalle Jussilan juuret olivat vankasti Iijoen törmässä. Hänen elämäntyönsä oli maanviljelijän ja suuren perheen isän raskas ja vastuullinen kutsumus. Siinä sivussa hän oli suksimestari; Iin suksimalli sai hänen kauttaan laajalti mainetta. Kalle Jussila oli vakaa ja luotettava Iijoen laskumies. Metsä- ja kalamies hän oli vertaansa vailla. Hänen Lauri-poikansa kertoo, miten isän ollessa yli kuudenkymmenen pojat eivät tahtoneet erämetsillä pysyä hänen vauhdissaan.

Menestys kilpaladuilla

[Kuva: Kalle Jussilan sukset Helsingin urheilumuseossa]
Kalle Jussilan sukset Helsingin urheilumuseossa

Kalle Jussilan kilpailukunto syntyi maatilan raskaissa töissä, erämetsillä ja hiihtäen tehdyillä kauppareissuilla Jakkukylästä Kiimingin kautta Ouluun ja takaisin samana päivänä. Matkaa kertyi 80 kilometriä; palatessa hartioilla oli tavaraa ”puolen kehnon hevosen kuorman verran”. Kilpakumppani Jussi Ritola on kertonut, että yksi Jussilan kovan vauhdin salaisuuksista olivat itse tehdyt sukset. Ne olivat verrattuna sen ajan yleisiin malleihin keveät, suippokärkiset, päältä tasaiset kantapainotteiset. Kalle Jussilan kilpailu-ura kesti noin 15 vuotta. Oulun Hiihtoihin hän osallistui ensi kerran v. 1889. Seuraavana vuonna hän oli 33 kilometrin matkalla neljäntenä Kalle Eskelisen, Aappo Luomajoen ja Juho Ritolan jälkeen. Sukunimi oli vielä tuolloin Maalismaa.

Oulun Hiihtojen 30 kilometrin matkan hän voitti vuosina 1896 ja 1902. Jussilan jäätyä leskeksi ensimmäisen vaimon kuollessa v. 1905 hänen nimeään ei enää ole Oulun hiihtojen tulosluetteloissa, joiden kärkipäätä hän oli kaunistanut 15 vuoden ajan. Kansallisissa kilpailuissa hän hiihti paitsi Oulussa myös mm. Helsingissä (1901), Torniossa (1902), Tampereella (1901), Joensuussa ja Kemissä. Näissä kilpailuissa hän oli ensimmäisenä.

Murtomaahiihtäjänä Kalle Jussila korjasi kauneimmat voittonsa. Suomessa hiihtokilpailut pidettiin yleensä tasaisella, kuten jokien ja järvien jäillä. Pohjoismaissa murtomaahiihto löi itsensä läpi aikaisemmin. Norjalaista P. Braatenia pidettiin tämän hiihtolajin voittamattomana mestarina, olihan hän viisinkertainen Holmenkollen-voittaja. Tukholman Pohjoismaisissa kisoissa Jussila v. 1901 löi tämän mestarin kahdeksalla minuutilla. Vuonna 1905 Pohjoismaiset mestaruuskilpailut olivat jälleen Ruotsissa Östersundissa. Tiedot kertovat Kalle Jussilan ohittaneen kaikki 58 puolen minuutin väliajoin edellä lähtenyttä kilpailijaa. Toiseksi tullut Ruotsin Bergman oli Jussilasta jäljessä 14 minuuttia.

Ruotsin lehdet suitsuttivat kiitosta suomalaiselle mestarihiihtäjälle. ”Hän hiihtää kuin Lapin noita”, kirjoitettiin. Häntä juhlittiin voittajana. Hän sai komeita palkintoja voitoistaan. Kotimaassa kirjoitettiin ”Iin kärpästä”. Mutta kaiken keskellä hän säilytti luontaisen vaatimattomuutensa. Östersundin voiton jälkeen mestarihiihtäjä koki omassa perheessään menetyksen puolison kuoltua. Jokapäiväisen elämän ja elatuksen hankkiminen kasvavalle perheelle vaati oman osansa. Ikääkin oli jo 35 vuotta. Palkintopokaalit ja muut voittopalkinnot vaihdettiin todennäköisesti rahaksi perheen hyväksi.

Kalle Jussila oli 169 cm pitkä ja painoi vain 60 kiloa kilpailuikäisenä. Kerran kilpakavereiden kesken pohdittiin, minkä kokoisen tulisi hiihtäjän olla. Kalle tuumaili: ”Minä en oo häävi, vaan hiihampa.” Kerran Kuopiossa v. 1898 lääkäri erehtyi sanomaan hänelle: ”Ette te jaksa hiihtää, miesparka.” Kalle vakuutteli: ”Olen minä kilpaillut ennenkin. Jos rupeaa väsyttämään, niin minä herkiän.”

Mestarihiihtäjän latu oli pitkä. Siihen mahtui monenlaisia vaiheita – iloja ja suruja. Hiihtäjä herkesi vasta, kun hän katkaisi maalinauhan 81 vuoden, 10 kuukauden ja 25 päivän ikäisenä. Silloin oli syyskuun 5. päivä vuonna 1951. Hiihtäjä-Kalle on poissa, mutta hänen muistonsa elää siellä, missä suomalaiset sydämet sykkivät suomalaiselle hiihtourheilulle.

[Kuva: Kalle Jussilan sukset Kierikissä v. 2004]
Kalle Jussilan sukset Kierikissä v. 2004

Vanhemmat

tilallinen Heikki Kuopio ja Reeta Rajala

Puoliso

  1. 14.1.1892 Maria Josefiina Alajakku, kuollut 1905
  2. 4.11.1905 Maria Kallentytär Lalli, syntynyt 1875, kuollut 1965

Lähdeluettelo

  • Yli-Iin kirkon arkisto. Iin kirkon arkisto. Kirkonkirjat (mikrofilmit)
  • Vilma Tiri. Kalle Jussila -kokoelma, Yli-Ii (omistajan hallussa)
  • Jussi Kirjavainen. Suomalaiset suurhiihtäjät Aappo Luomajoesta Jussi Niskaan. Porvoo 1938, s. 81–92
  • H. W. Claudelin, Oulun hiihdon päämatkojen tulokset v. 1889–1938 (liite). Oulun Hiihto 1889–1938. Oulu 1939