Olavi Jauhiainen Kiimingin Huttukylässä 23.3.1930. Hän vietti lapsuutensa Halmeessa Koitelinkosken yläpuolella, missä setänsä, akateemikko ja kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen, asui. Aikuistuttuaan Olavi asettui Anja-nuorikkonsa kanssa Niemelään, Kiiminkijokeen laskevan Nuorittajoen suistoon.

Lähes puukko kädessä syntynyt Olli kehittyi isänsä Kallen mukana taitavaksi puutöiden tekijäksi. Maine hänen kyvyistään kiiri pitäjälle. Niinpä Ollista tuli kysytty kirvesmies, joka teki pisimmän päivätyön rakennusmestari Reijo Halosen palveluksessa.

Jauhiais-Olli avusti myös kuvanveistäjäsetäänsä Eskolan tilalla ja sen metsissä. Kun akateemikko Jauhiaisen kuoleman jälkeen alettiin hankkia Kiiminkiin arvokasta taidekokoelmaa ja sitä myöten perustaa OJ-säätiötä sekä kehittää Jauhiaisen nimikkomuseota, vaikutti veljenpoika ratkaisevasti asiaan. Olavi Jauhiainen edusti itseoikeutetusti Ylikiimingin kuntaa säätiön hallituksessa siihen saakka, kunnes vaikeat sairaudet alkoivat murentaa riskin miehen terveyttä.

Olavi Jauhiainen vaikutti 1900-luvun jälkipuoliskolla Ylikiimingin kunnan kehitykseen niin järjestöissä, kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa kuin ennen kaikkea rakennuslautakunnan puheenjohtajan roolissa. Asioihin perusteellisesti paneutunut, toisista huolta kantanut Jauhiais-Olli edusti kuntaa myös Ii–Kiiminki-alueen kansanterveystyön kuntainliitossa, Heikinharjun sairaalan liittovaltuustossa ja Oulun ympäristökuntien sairaalan liittohallituksessa.

Olavi Jauhiainen nautti arvonantoa yli puoluerajojen. Hänen vakaumuksensa kypsyi Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) riveihin. Jauhiaisen aatteellinen pohja rakentui sosiaalisuudelle, ihmisten tasavertaisuudelle ja kaikkien oikeudelle inhimilliseen kohteluun. Ollin puoleen oli helppo kääntyä tietäen saavansa asiallista kohtelua ja avun pulmaansa.