Lauri Jaatinen syntyi maalaistalon poikana Sortavalan maalaiskunnassa Laatokan rannalla sijaitsevassa Melloisten kylässä. Uudismaiden raivaaminen keskellä karjalaista lehtomaisemaa ja läheisen Laatokan parhaat kalavedet tarjosivat hyvät lähtökohdat varttumiselle keskivertoiseksi talonpojaksi. Nuottakalastus, myös talvella harjoitettuna, olisi taannut kohtalaisen elinkeinon siitäkin syystä, että ortodoksinen kulttuuripiiri aina Pietarin kaupunkia myöten oli tarjonnut vakaan menekin kalatuotteille. Sortavalan kaupungin läheisyys, sen kulttuurivirikkeet ja voimakas herätyksellinen seurakuntaelämä kutsuivat kuitenkin laajempiin kansalaisvelvoitteisiin.

Jo 24-vuotiaana Lauri Jaatinen valittiin maalaiskunnan kunnanvaltuustoon. 1930-luvulla hän toimi Sortavalan osuuskassan johtokunnassa ja osuusmeijerin hallituksessa, mm. viimeisen hallituksen puheenjohtajana. Tuona aikana karjantarkkailu ja kotimaisten rehukasvien jalostus tekivät tuloaan valistuneimpiin maalaiskyliin. Niinpä Lauri Jaatinen aloitti ensimmäisten joukossa suomalaisen Nobel-tuotteen mahdollistaman säilörehun valmistamisen. Sortavalan maaseurakunnassa Lauri Jaatinen toimi erilaisissa luottamustehtävissä: virkatalolautakunnan jäsenenä 1930–44 sekä kirkkoneuvoston ja -valtuuston jäsenenä. Karjalan Evankelisen Seuran johtokunnan jäsenenä Jaatinen toimi vuodesta 1942 lähtien kolme vuosikymmentä. Seura tunnetaan Päivän Tunnussanan suomalaisen painoksen kustantajana.

Sortavalan seudun vireä hengellinen perintö muodosti hyvän kasvualustan vapaaehtoiselle kansalaistoiminnalle. Vuonna 1929 perustettiin Sortavalassa Nuorten Kristillisen Yhdistyksen (N.K.Y.) Keski-Karjalan piirijärjestö. Jaatinen teki piirinsä edustajana aloitteen kristillisen nuorisotyön virittämiseksi kirkon omana työnä. Piirijärjestö kutsui Lauri Jaatisen ensimmäiseksi osatoimiseksi piirisihteeriksi.

Kun muun luovutetun Karjalan väestö asutettiin keskitetysti määrättyihin sijoituspitäjiin, hakeutui Jaatinen perheineen määrätietoisesti herännäishenkiseen Kalajokilaaksoon. Jaatinen hankki vapaaehtoisella kaupalla omistukseensa rakentamattoman, luonnontilaisen Papinniityn Ylivieskan Niemelänkylästä. Täältä käsin hän toimi ensin 1941–42 karjalaisen siirtoväen hengellisessä huoltotyössä ja 1945–59 Oulun hiippakunnan N.K.Y.:n palveluksessa matkasihteerinä. Saarnalupatutkinnon hän suoritti 1957.

Sortavalan seudun rukoilevaisuus koki 1920–30-luvuilla herätyksellistä uudistumista. Tässä murroksessa säilytettiin kiinteät yhteydet vanhaan, mm. Lounais-Suomen rukoilevaisuuteen, lähinnä Eurajoen kansanopistoon. Jaatinen toimi tässä suunnassa yhteyshenkilönä. Musikaaliset taipumukset saivat hyvää tukea kuoroharrastuksesta.

Lähetystyö oli tullut Lauri Jaatiselle tutuksi Henrik Renqvistin perintönä jo synnyinseudulla. Niinpä hän oli perustamassa Suomen Lähetysseuran työpiiriä Ylivieskaan. Luottamustehtäviä Ylivieskan seurakunnassa olivat kirkkoneuvoston jäsenyys 1950–69 ja lähetystoimikunta 1966 alkaen. Pyhäkoulunopettajana Jaatinen toimi neljän vuosikymmenen ajan. Vuonna 1960 Lauri Jaatinen kutsuttiin Suomen Sisälähetysseuran seurakuntapalveluun. Tässä saarnatoimessa Jaatinen oli puolen vuosikymmenen ajan ja sai vielä kypsässä iässä olla luomassa evankelioimistyön malleja mm. pohjoisen Suomen voimalaitostyömailla. Hänen kirjallisista harrastuksistaan pitkäaikaisimmiksi muodostuivat Kaikille-lehden palstat, samoin 1960-luvulla Palavin lampuin -lehden avustaminen toimituskunnan jäsenenä. Seurakuntaneuvoksen arvonimen Jaatinen sai 1971.

Asepalveluksen Lauri Jaatinen aloitti 1918 Laatokan Jääkäripataljoonassa, joka osallistui mm. Ilves-Hotakan taisteluihin. Kesällä muodostettiin Oulussa Vuoristoprikaati, jonka riveissä Jaatinen toimi Kuhmon-Lentiiran suunnassa kevääseen 1919. Talvisodassa Jaatinen osallistui mm. Juustilan ja Kärstilän taisteluihin kivääriryhmän johtajana. Näissä taisteluissa hän haavoittui, ja hän oli hoidettavana Vaasan sotilassairaalassa. Jatkosodassa Jaatinen toimi Sortavalan sotilashallinnon komennustehtävissä. Hänen sotilasarvonsa oli alikersantti. Hänelle on myönnetty Vapaudenristi 4.

Vanhemmat

maanviljelijä Lauri Jaatinen ja Maria Kekäläinen

Puoliso

Sortavalassa 2.4.1918 Iida Kinnunen, syntynyt 2.4.1892 Kiihtelysvaara, kuollut 12.4.1983 Ylivieska, vanhemmat Janne Kinnunen ja Maria Harinen