Antti Jaakonaho sai käydä vain kiertokoulun, sillä hänen isänsä mielestä kansakoulu kasvatti herroja. Vuoden 1917 alussa kauppias otti pojan myymäläapulaisekseen. Siitä alkoi Antti Jaakonahon 50 vuotta kestänyt kauppiasura. Ennen häntä vanhempi veli Jaakko (s. 8.12.1887) aloitti isänsä apulaisena ja antautui kauppiasuralle ostamalla Juho Heinosen konkurssipesän Rauman kaupan Ylipäässä joulukuussa 1914.

Kauppiaan pojista Samuel (s. 17.8.1905) siirtyi hoitamaan isänsä omistamaa ”Hakalan haarakauppaa” Jokelankylään 1934. Antti Jaakonaho liittyi vuoden 1918 alussa jäsenenä suojeluskuntaan. Asevelvollisuuden hän suoritti 1922–1923 Polkupyöräpataljoona 3:ssa Mikkelissä. Hyvänä kirjoittajana ja asioiden hoitajana Antti Jaakonaho valittiin Haapajärven nuorisoseuran sihteeriksi 18-vuotiaana. Ennen sotaväki-ikää hänet valittiin myös nuorisoseuran esimieheksi, ja siitä alkoi pitkä ja ansiokas ura erilaisessa järjestötyössä.

Hän toimi mm. Kala- ja Pyhäjokilatvojen nuorisoseurapiirin sihteerinä. Esimiestoiminta nuorisoseurassa kesti kuusi vuotta, nuorisoseuran aluepiirissä kymmenen vuotta ja koko toiminta nuorisoseuratyössä 40 vuotta. Jaakonaho osallistui vetäjänä myös Autiorannan nuorisoseuran työhön Oksavalla. Aktiiviaikanaan Antti Jaakonaho esiintyi noin 80:ssä näytelmässä ja piti runsaasti puheita.

Kun Haapajärven nuorisoseuran talo Kaunisto paloi 1934, Antti Jaakonaho kutsuttiin rakennustoimikunnan jäseneksi. Hän lähetti ympäri maata 800 kirjettä, joilla hän sai kerättyä rakennusrahastoon 17 000 markkaa. Antti Jaakonahon laatimilla piirustuksilla rakennettu uusi Kaunisto vihittiin käyttöön 1936.

Hänelle on myönnetty Suomen Nuorison Liiton hopeinen ansiomerkki. Jaakonaho on kuulunut myös Suur-Kalajoen historiatoimikuntaan ja oli kotiseutuyhdistys Haapajärvi-Seura ry:n perustajajäsen, ensimmäinen puheenjohtaja ja seuran kunniajäsen.

Jaakonaho on tehnyt merkittävää kotiseututyötä sukututkijana ja kirjoittajana. Omalla nimellään ja nimimerkillä ”Anaski” hän kirjoitti paikallishistoriasta muistelmia ja ”Anaskin mietteitä” sekä ”Elämäni havainnoita” paikallislehtiin Itä-Pohjanmaa, Haapajärvi, Haapajärvi-Seura sekä Maaselkä. Haapajärvi-Seura ry:n kotiseutuarkisto on saanut tallennettavakseen runsaasti Antti Jaakonahon keräämää kotiseutuperinnettä, mm. nuorisoseurojen kotiseutukeräyksessä hankitun arvokkaan puumerkkikokoelman sekä valokuvakokoelman.

Työkseen Jaakonaho hoiti 12 vuotta Haapajärven puhelinosuuskunnan toimitusjohtajan sivutointa. Vuonna 1927 avioituneelle pojalleen isä Heikki osti Eeva Ketosen konkurssihuutokaupassa myymäläkiinteistön Kuhalan Oksavalta. Kauppa-apulaisen 12 vuotta kestänyt työ kotona päättyi ja ”Antti Jaakonahon Sekatavarakauppa” Oksavalla avattiin 2.10.1928. Kauppatoiminnan lisäksi Kuhalassa viljeltiin maata ja pidettiin karjaa.

Talvisodan aikana Oksavan asemalle jätettiin vaunulasti jauhoja, jotka kauppias leivotti kylän taloissa leiväksi armeijalle. Jaakonaho komennettiin joulukuussa 1939 Ylivieskaan varustamaan Kevyt osasto 22 eli Osasto Paavola sotakuntoon ja joulusta lähtien osallistumaan taisteluihin Suomussalmella Raatteen rintamalla.

Vaikeaa lonkkavikaa potevana Jaakonaho vapautettiin rintamapalveluksesta hoitamaan jatkosodan aikana monia tehtäviä kotirintamalla. Vuodesta 1941 lähtien hän toimi jatkosodan aikana Haapajärvellä toimineen Jalkaväen koulutuskeskus 13:n kirjurina sekä suojeluskunnan kanslistina.

Pienten kauppaliikkeiden aika oli ohi 1960-luvulla. Niinpä Antti Jaakonahon Sekatavarakauppa lopetettiin kannattamattomana elokuussa 1967 ja viisikymmentä vuotta tiskin takana palvellut muutti ainoan poikansa Reijon perässä Nastolaan elokuussa 1969.

Yrittäjäyhdistyksen aktiivina Antti Jaakonaho on palkittu yrittäjäin sekä Keskuskauppakamarin ansiomerkillä.

Vanhemmat

kauppias-maanviljelijä Henrik Jaakonaho ja hänen 2. puolisonsa Alma Schwartzberg

Puoliso

Haapajärvellä 2.10.1927 Lydia Salome Sorola, syntynyt 23.3.1906 Haapajärvi, vanhemmat Matti Pennala-Sorola ja Hilda Vilppula