Käytyään kansakoulun Hillilä joutui jo ver­rattain nuorena mukaan hyvin moniin koti­seutunsa yhteisiin asioihin. Hän oli mukana mm. nuorisoseuraliikkeessä ja urheiluseura­toiminnassa. Vireän harrastustoiminnan katkaisivat kuitenkin maatamme kohdan­neet sotavuodet. Hillilä osallistui talviso­taan Erillinen Pataljoona 15:ssä Suomussal­men ja Kuhmon alueilla ja jatkosotaan II/JR 29:ssä sekä 3/VP 32:ssa. Taistelupaikkoja olivat Laaja, Yläjoki, Prokkoila, Niiniselkä, Prää­sä, Homorovitsa, Karjalan Kannas ja Pohjois-Suomi. Sotilasarvoltaan hän oli korpraali. Sodan päätyttyä Hillilä osallistui erittäin ak­tiivisesti kotiseudun ja kotimaakunnan ke­hittämiseen ja tuli valituksi lukuisiin luotta­mustehtäviin. Himangan kunnanvaltuuston jäsen hän oli 1957–83 ja puheenjohtaja 1969–83. Hänellä oli monia muita luottamustehtäviä kunnallisissa lautakunnissa.

Hillilä omasi merkittävät taidot erittäin hyvänä neuvottelijana ja sovittelevana henkilönä mm. valtuuston puheenjohtajan tehtäviä hoi­taessaan. Tämän vuoksi Hillilä joutui myös maakunnallisiin luottamustehtäviin. Hän oli Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kun­tainliiton liittovaltuuston jäsen 1973–83, Järviseudun sairaalan kuntainliiton liittovaltuuston jäsen 1973–80, Härmän tuberkuloosipiirin liittovaltuuston jäsen 1969–72, Lestijoki-laakson kansanterveystyön kuntainliiton liittoval­tuuston jäsen 1973–80 sekä Himangan ja Lohta­jan lääkäritoimen kuntainliiton valtuuston jäsen 1969–73. Harjoittaessaan karjatalouteen pe­rustuvaa maataloustuotantoa Hillilä toimi pitkän ajan Himangan osuusmeijerin halli­tuksen puheenjohtajana. Myöhemmin hän oli mukana Keski-Pohjan Juustokunnan hallituksessa.

Osallistuessaan kunnalliselä­mään ja politiikkaan lähinnä maalaisliiton, sittemmin keskustapuolueen, jäsenenä Hilli­lä saavutti vilpitöntä luottamusta laajalti. Hän oli mukana mm. keskustapuolueen Keski-Pohjanmaan piirin piiritoimikunnas­sa. Kotikunnan alueella vaikuttaneissa yh­distyksissä tai järjestöissä Hillilä oli monis­sa mukana. Hän toimi 1954–83 Himangan Palovakuutusyhdistyksen (myöh. Himan­gan Vakuutusyhdistys) hallituksessa ja oli hallituksen puheenjohtaja 1955–83. Kotiky­länsä Hillilän maamiesseuran johtokunnan jäsenenä Hillilä oli 1946–70.

Hillilä oli luonteeltaan vaatimaton eikä milloinkaan tuonut omia saavutuksiaan tai ansioitaan esiin. Hänellä oli erittäin hyvä muisti, josta oli suurta hyötyä yhteisten asioitten hoita­misessa. Hän oli hyväntahtoinen ja auttavai­nen. Kotikylän, kotikunnan ja kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen oli hänelle tär­keää. Hänelle on myönnetty 2. luokan vapaudenmitali (VM 2), Suomen Leijonan ritarikunnan an­siomerkki, Vapaudenristin kunniamerkki ja Suomen Kunnallisliiton hopeinen ansiomerkki.

Vanhemmat

maanviljelijä Sefanias Hillilä ja Lempi Maria Jaakontytär Nilkkula

Puoliso

Himangalla 18.11.1956 Elli Elina Peltomaa, syntynyt 14.3.1916 Himanka, vanhemmat maanviljelijä Hannes Peltomaa ja Anna Elina Nikula