Erkki Tuomas Sakari Heinonen syntyi 8.6.1933 Haapajärvellä Kuonan kylässä. Jo kouluaikana Heinonen maalasi vesiväritöitä ja piirteli sarjakuvia ja pilapiirroksia. Käytyään keskikoulun Haapajärvellä Erkki Sakari Heinonen opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1951-1953.

Koulun jälkeen Heinonen vietti kiertelevää elämää. Hän maalasi muotokuvia eri puolilla Suomea; talvisin hän oli metsähallituksen leivissä. Myös mainostoimiston työt tulivat Heinoselle tutuiksi. Vuonna 1957 Heinonen solmi avioliiton tanssinopettaja Anita Sundqvistin kanssa, minkä jälkeen pariskunta muutti Erkki Sakarin kotitilalle Haapajärvelle. Aluksi väliaikaiselta tuntunut ratkaisu muuttui elämänmittaiseksi, Kuonasta tuli pysyvästi heidän kotikylänsä. Taiteesta saadut tulot eivät aina riittäneet elannoksi, vaan lisäansioita oli hankittava niin maa- ja metsätaloustöillä kuin opetus- ja kirjoitustöilläkin.

Taitelijan uransa Erkki Sakari Heinonen aloitti taidemaalarina. Vielä 1960-luvulla hän etsi omaa tyyliään ja ilmaisuaan; vuosikymmenen puoliväli merkitsi Heinoselle käännekohtaa – hän sai apurahan, jolla hän hankki ensimmäiset grafiikan painovälineet. Tämän jälkeen hän keskittyi määrätietoisemmin ja tarmokkaammin grafiikkaan. Työ tuotti tulosta: jo vuonna 1970 hänet hyväksyttiin Suomen Taidegraafikot ry:n jäseneksi. Grafiikan myötä teosten aihepiiri muuttui. Heinonen siirtyi surrealistishenkisistä ja runollisista henkilökuvista yhteiskunnallisesti kantaaottaviin, satiiris-ironisiiin ja traagisiin ihmisen arjen ja elämän kuvauksiin. Ensisijaisesti hän oli taidegraafikko, jonka teoksissa surrealismi yhdistyi usein yhteiskunnallisiin aiheisiin.

Turussa vuonna 1957 debytoineen Heinosen teoksia on ollut esillä lukuisissa alueellisissa ja valtakunnallisissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä. Vuonna 2003 Oulun taidemuseo organisoi Heinosen laajan retrospektiivisen näyttelyn taiteilijan 70-vuotijuhlavuoden kunniaksi. Erkki Sakari Heinosen teoksia on monien taidemuseoiden kokoelmissa mm. Turussa, Oulussa, Kemissä, Rovaniemellä ja Vantaalla sekä Ateneumissa. Ulkomailla hänen teoksiinsa voi tutustua muun muassa Odessassa, Bodenissa, Milanossa ja Bonnissa sekä Espanjassa. Huomattava osa Heinosen runsaasta tuotannosta on yksityiskodeissa ja yrityksissä, pitkälti puolisonsa Anita Heinosen työn ansiosta. Maalaussarja ”Menneisyys”, ”Maitokärryjen aika”, ”Nykyisyys”, ”Tulevaisuus” on yksi merkittävimmistä julkisista Erkki Sakari Heinosen töistä. Haapajärven kaupungin valtuustosalin seinällä oleva suurteos on vuodelta 1995.

Erkki Sakari Heinonen antoi teostensa puhua puolestaan ja luotti tinkimättömään laatuun. Heinosen teoksissa on yhteiskunnallista ja inhimillistä, mutta myös sanatonta ja ajatonta kritiikkiä. Erkki Sakari Heinonen oli hiljainen, vaatimaton, taiteelleen antautunut oman tiensä kulkija. Hän koki luovan työn luonnollisena ja kokonaisvaltaisena prosessina, tapahtumana, johon kaikilla ihmisillä tuli olla oikeus.

Valtion taiteilijaeläkkeen Erkki Sakari Heinonen sai vuonna 1994. Kuvataiteen keskusarkistossa Ateneumissa on Heinosen taiteen tutkimuksen kannalta tärkeää arkistoaineistoa.

Vanhemmat

metsätyönjohtaja Paavo Heinonen (1905–1982) ja kansakoulunopettaja Aura Heinonen, os. Javanainen (1897–1974)

Puoliso

vuodesta 1957 tanssinopettaja Anita Sundqvist, vanhemmat puuseppä Rugnar Herman Sundqvist ja Alina Lento

Lähdeluettelo

  • Suomen Kuvataiteilijat, verkkomatrikkeli: Heinonen Erkki Tuomas Sakari.
  • Määttänen, Kari: Taiteilija, jonka piha on laaja: Erkki Sakari Heinosen 1960–70-lukujen tuotanto ja toiminta. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän Yliopisto, taidehistorian laitos, 1999.
  • Mellais, Maritta ja Vihanta, Ulla: Taitelija Erkki Sakari Heinonen. Helsingin Sanomat 18.6.2010, s. C7.
  • Luhtasela, Oiva: Surrealistin luova kausi kesti yli 50 vuotta. Kaleva 22.5.2010, s. 28.