Erkki Hakala kävi kotipaikkakunnallaan keskikoulun, jonka jälkeen hän hakeutui Kokemäen osuusmeijeriin meijeriharjoittelijaksi. Harjoittelijana hän oli myös Punkalaitumen ja Huittisten meijereissä vuoteen 1956 saakka. Erkki Hakalan uran valintaan lienee vaikuttanut meijerikoulun sijainti hänen kotipaikkakunnallaan Kokemäellä. Tähän kouluun hän hakeutui lukuvuodeksi 1956–57 ja valmistui meijeristiksi. Opiskelun jälkeen Hakala toimi meijeristinä Huittisten ja Kimolan meijereissä vuoteen 1959 saakka. Meijerin isännöitsijäksi Hakala valittiin Pulkkilaan 1959 ja vähän myöhemmin Kaustisen osuusmeijeriin, jossa hän oli 1961–72. Marraskuun alusta 1972 Hakala toimi Ylivieskassa Laaksojen Maitokunnan toimitusjohtana tammikuuhun 1992, jolloin hän siirtyi sairauseläkkeelle.

Erkki Hakala tunnettiin määrätietoisena ja edistyksellisenä meijerinjohtajana. Hän pyrki kaikissa toimissaan varmistamaan tuotteiden korkean laadun. Tämä riippui hyvin paljolti siitä, millainen oli maidontuottajien tilojen kunto. Maidontuottajien elinolosuhteiden parantamiseen hän kiinnittikin huomiota. Tämä näkyi myös järjestöelämään suuntautumisena. Hakala toimi mm. Kaustisen maataloustuottajayhdistyksen sihteerinä vuodesta 1965 vuoteen 1972. Myös maatalouselinkeinoihin liittyvä yhdistystoiminta Keski-Pohjanmaalla oli hänelle tuttua. Hän oli mukana mm. keinosiemennysyhdistyksen toiminnassa ja maataloustuottajain Keski-Pohjanmaan liiton maitovaliokunnan jäsenenä. Hän oli Keski-Pohjan Juustokunnan tilintarkastaja, Valion toimitusjohtajatoimikunnan jäsen ja jalostusmeijerien liiton tilintarkastaja. Hän oli myös pitkään Hankkijan piiritoimikunnan asiantuntijajäsen.

Hakalan siirtyessä Ylivieskaan Laaksojen Maitokunnan palvelukseen 1972 oli meijeritoiminta Ylivieskassa hiipumassa. Osa kerätyistä maidoista vietiin tuolloin muualle. Hakalan määrätietoisella johdolla meijeriä alettiin kehittää kohti omavaraista valmistusta. Juustonvalmistusta varten hankittiin lisätiloja. Vastustusta ja vaikeuksia seurasi siitä, että jo 1970-luvulla oltiin maassa keskittämässä meijeritoimintaa entistä suurempiin yksiköihin. Laaksojen Maitokunta kuitenkin uskaltautui kehittämään meijeriä edelleen. Työ palkittiin laadukkaalla tuotteella. Laaksojen Maitokunnasta kehittyi edistyksellisen hallinnon ja toimitusjohtajan ansiosta erittäin nykyaikainen ja tehokas maidonjalostuslaitos. Hakala keskitti tarmonsa erityisesti siihen, että alueen maidontuottajat toimittivat meijeriin korkealaatuista raaka-ainetta juustonvalmistuksen tarpeisiin. Myös meijerin henkilökunta motivoitiin laatutietoiseksi. Kaiken tämän tuloksena Laaksojen Maitokunnan juustot ovat saavuttaneet erittäin korkean laadun, ja ne on palkittu maailmanmestaruuksilla 1982 ja 1992. Laaksojen Maitokunnan valmistama sinileimainen emmentaljuusto on ollut erityisen suosittua Belgiassa, jonne se lähes kokonaan myydään.

Erkki Hakalan ideoita ja aloitekykyä ovat oman meijerin lisäksi hyödyntäneet koko maan maidontuottajat. Hänen aloitteestaan mm. MTK:n tilityshintaryhmä kehitti edulliset tilitysrytmit ja korkojärjestelyt. Hakala osallistui myös kunnallisiin luottamustoimiin. Hän toimi Kaustisen kunnan elinkeinolautakunnan puheenjohtajana, kuntasuunnittelutoimikunnan jäsenenä, teollistamislautakunnan jäsenenä ja Perhojokilaakson kuntain yhteistoimintaelimen jäsenenä. Hän osallistui myös Ylivieskan kaupungin elinkeinolautakunnan toimintaan ja oli kaupungin tilintarkastajana sekä tilintarkastajien puheenjohtajana eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Hakala oli mukana myös muussa taloudellisessa toiminnassa. Hän toimi luottamusmiehenä Kaustisen osuuspankin tilintarkastajana, Ylivieskan osuuspankin hallituksen jäsenenä, Ylivieskan vesiosuuskunnan hallituksen jäsenenä sekä Kalajokilaakson Kirjapaino Oy:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Sotilasarvoltaan hän oli kersantti.

Luonteeltaan Erkki Hakala oli avoin, huumorintajuinen ja hyvin sosiaalinen ja tuli hyvin toimeen kaikkien kanssa. Luontoon liittyvät asiat kiinnostivat häntä. Eläkevuosina hänelle oli mieluisaa kalastus kesämökillään Kalajoella.

Hakala on saanut Pellervo-Seuran kultaisen ansiomerkin, MTK:n ansiomerkin, osuuspankkien hopeisen ansiomerkin sekä Ylivieskan kaupungin yrittäjätunnustuspalkinnon. Talousneuvoksen arvo hänelle myönnettiin 1989.

Vanhemmat

vääpeli Aaro Vilho Hakala ja Elle Helena Niemi

Puoliso

Raumalla 6.12.1958 Hely Annikki Vuorio, syntynyt 18.10.1937 Huittinen, vanhemmat maanviljelijä Svante Ferdinand Vuorio ja Hilda Maria Tamminen