Kirjailija Matti Hälli (alkujaan Häll) syntyi Oulussa nahkatyömies Matti Hällin perheeseen 20.3.1913. Äiti Matilda Hälli kuoli poikansa ollessa vasta toisella ikävuodella, minkä jälkeen isä ja poika muuttivat asumaan isän sisaren Anna Hällin luokse Alalaanilaan, Merikosken Lassinkallion kohdalle. Lähistöllä asui kirjailija Samuli Paulaharju. Täällä Hälli vietti lapsuutensa varsin niukoissa oloissa.

Matti Hälli jatkoi kansakoulun neljänneltä luokalta päästyään koulunkäyntiä Oulun lyseossa. Lyseossa opiskelu ei ollut itsestäänselvyys, sillä Hällin koti oli köyhä ja ennen ylioppilaskirjoituksia oli käytävä kahdeksan kallista vuotta koulua. Ylioppilaaksi Hälli kuitenkin valmistui vuonna 1933. Hänen isänsä oli kuollut pari vuotta aiemmin, mutta täti Anna Hälli avusti opintojen loppuun saattamisessa.

Yliopisto-opinnot Hälli aloitti 1934 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, josta hän siirtyi teologiseen tiedekuntaan 1935 ja edelleen historiallis-kielitieteelliseen osastoon 1936. Opintojaan hän rahoitti sekalaisilla töillä muun muassa viilarin apulaisena metalliverstaalla. Hälli valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 1952, humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1955 ja filosofian kandidaatiksi vuonna 1970 pääaineinaan estetiikka ja nykyiskansan kirjallisuus.

Matti Hälli avioitui laulajatar Aino Annikki Nousialan (Nyberg) kanssa vuonna 1944. Ensimmäisen kerran he tapasivat sodan aikana Karhumäessä, jossa Aino oli esiintymässä viihdytyskiertueen mukana. 1950-luvun lopulta lähtien Hällit viettivät kesänsä Hailuodossa. Hailuodon luonto oli Hällille merkittävä inspiraation lähde: ”Luoto eli vielä entistä elämäänsä, vaikka murroskohta oli lähellä: sen tuore kieli ja ehtymätön todelliseen elämään pohjautuva huumori olivat parhaimmassa terässään. Vahva taianomainen myrrystuntu väritti maisemia ja ihmisiä, ja kun ystävystyin ihmisten kanssa, kasvoi tästä kosketuksesta romaanitrilogia.” Viimeiset vuotensa Hälli asui Hailuodossa ympäri vuoden.

Matti Hälli käytti varhaisissa rakkauskertomuksissa ja runoissaan tekijänimeä M. Paasi, alkuperäisen Häll-nimensä suomennosta. Hän ansaitsi ensimmäisestä kirjallisesta ansiotyöstään, ajanvietenovellista, 75 markkaa. Sittemmin novellien hinta kohosi 100–150 markkaan. Hälli kirjoitti seikkailu- ja jännityskertomuksia Jännityslukemisto-, Seikkailukertomuksia- ja Yllätyslukemisto-lehtiin. Lehtikirjoittelun ohella syntyi ensimmäinen romaani Dynamiittimiehet (1938). Kyseessä oli poikien seikkailukertomus, joka pohjautui kohua herättäneisiin rikossarjoihin. Romaanillaan Jäät lähtevät (1940) Hälli voitti K. J. Gummeruksen nuorisoromaanikilpailussa ensimmäisen palkinnon, 10 000 markkaa. Palkittu teos poikkesi aikansa poikakirjoista keskittymällä seikkailujen sijaan päähenkilön sisäiseen kehitykseen.

Matti Hällin tuotanto käsittää lähes neljäkymmentä romaania sekä novellikokoelmaa. Hailuotoon sijoittuvassa romaanitrilogiassaan Isä Jumalan ilveilijä, Ruottinojan aurinko sekä Meri-Heikin perintö Hälli käyttää hyväkseen paikallisia uskomuksia sekä tarinaperinnettä ja kuvaa Luodon originelleja asukkaita, joiden hyveet ja paheet personoituvat yhdellä ahneuden ruumiillistumaksi, toisella vilpittömäksi sydämellisyydeksi. Trilogian aloittava Isä Jumalan ilveilijä (1961) kertoo omalaatuisesta maailmanmenon pohtijasta, tohtori Johannes Rautaletosta, joka saapuu Hailuodon saarelle pirua karkuun uskoen, ettei vihtahousu pääse hämmentämään luotolaisten käytännönläheistä elämää. Ruottinojan aurinko (1963) taas on kokoelma tarinoita kansanihmisistä, joiden joukosta ei löydy Rautaleton kaltaista synkkäkulmaista etsijää.  Siinä, missä Ruottinojan aurinko on viritykseltään koomisella tavalla ylirealistinen, on Hailuoto-trilogian päättävä Meri-Heikin perintö (1965) miltei karnevalistinen kaskujen ja tarinoiden ylitsepursuavassa runsaudessaan. Paikallisperinteestä Hälli lainaa legendan karskista merimiehestä, Kenttä-Heikistä, joka romaanissa kasvaa myyttiseksi Meri-Heikiksi.

Hällin kertomuksia, pakinoita ja esseitä on julkaistu lukuisissa kokoelmateoksissa ja lehdissä. Hänen teoksiaan on käännetty esimerkiksi ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja unkariksi. Hälli sai useita kirjallisuuspalkintoja, muiden muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnot vuosina 1944, 1946 ja 1948, valtion kirjallisuuspalkinnon vuosina 1955, 1957 ja 1963, Oulun kaupungin palkinnon vuonna 1959, Otavan kirjallisuuspalkinnon vuosina 1960 ja 1961 sekä vuonna 1963 Aleksis Kiven palkinnon, joka oli ennen Finlandia-palkinnon perustamista Suomen merkittävin kirjallisuuspalkinto.

Vanhemmat

nahkatyömies Matti Hälli ja Matilda Hälli

Puoliso

Aino Annikki Nousiala, avioliittoon 1944

Lähdeluettelo

  • Koskela, Lasse: Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1990.
  • Kirjailijat Oulussa: Matti Hälli. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto.