Pekka Kukkonen syntyi Ahmaksen Kukkolan lukkarisukuun. Isä oli sukujaan Holappa. Äidin suvussa on ilmeisesti aina osattu muinaisia loruja, runoja ja loitsuja, eli äiti taisi ne tavallisen arkisen aherruksen lomassa hyräillen opettaa pojalleen. Äidin kuoltua (v. 1786) Pekka muutti isänsä ja kahden veljensä kanssa Ouluun. Siellä Pekka muutti sukunimensä Gullsténiksi ja hakeutui lukkarin oppiin. Vuonna 1800 hänestä tuli Rovaniemen lukkari, ja siellä hän pysyi kuolemaansa saakka.

Tuohon aikaan lukkarin ammattiin kuului välskärintaitojen hallinta. Pekka Kukkonen-Gullsténille näitä taitoja opetti noin 10 vuotta Pekkaa vanhempi Sakari Topelius vanhempi (1781–1831). Yhteisillä vuoden 1804 tienoilla tapahtuneilla yhteisillä rokotusmatkoilla Kemin seudulla kuljettaessa Topelius kirjoitti muistiin monien muiden runojen lisäksi toverinsa laulaman runon Ilman Immen kosinnasta eli Kalevalan alkuytimen. Säkeet on kirjoitettu Rovaniemen kaupunginkirjaston aulan seinällä olevaan muistolaattaan:

Tuulicki Tapion nejti
hoicka hongelon miniä
Salakaarron kaunis vajmo
istu ilman vembeleellä
taivon kaarella kajotti.
Sano vanha Väjnämöjnen
tulekos minulle nejti…

Tieto vanhoja runoja taitavasta Rovaniemen lukkarista levisi Turun yliopistoon saakka. Siellä toimiva suomen kielen tutkija Reinhold von Becker (1788–1858) teki vuonna 1819 matkan Rovaniemelle tapaamaan tätä. Pekka Gullsténilta hän saikin hyvän kokoelman Väinämöis-runoja sekä loitsuja, jotka hän julkaisi omistamassaan Turun Wiikko-sanomissa. Myöhemmin Beckerin johdolla väitöskirjan tehnyt Elias Lönnrot sai näistä kirjoituksista idean yhdistää Kalevala-eepoksessa eri laulajilta saadut Väinämöis-runot.

Kuollessaan oli Pekka Gullstén palvellut rovaniemeläisiä 25 vuotta lukkarina, rokottajana ja opettajana. Pehr Gullsténin muistolaatta Rovaniemen Lappi-talossa on julkistettu v. 1970.

Myös Pekan poika Jaakko Gullstén (1813–1868) ja tämän poika Pekka Gullstén (1839–1916) toimivat lukkareina. Tunnetuimpia Pekan jälkeläisiä ovat Paasilinnojen kirjoittava veljessarja.

Vanhemmat

Jaakko Kukkonen ja Reeta Räisänen

Lähdeluettelo

  • Oilinki Pekka. Oilingin varrelta – kotiseututarinoita Utajärveltä. Utajärvi: Utajärven kotiseutuyhdistys, 1998.