Henricus Cajanus syntyi Pielisen kirkkoherran Anders Cajanuksen ja oululaisen raatimiehen tyttären Anna Kauhasen perheeseen. Isä kuoli Henricus Cajanuksen ollessa lapsi, ja äiti Anna meni uusiin naimisiin Paltamon kappalaisen Johannes Paldaniuksen kanssa. Perhe muutti Kajaaniin, ja Henricus Cajanus kävi koulunsa Kajaanin pedagogiossa.

Ylioppilaaksi Cajanus valmistui Uppsalasta vuonna 1674. Valmistuttuaan papiksi hän toimi neljä vuotta pappina Kemin Lapissa ja meni tuona aikana naimisiin Kristina Tuderuksen kanssa, jonka setä kirkkoherra Gabriel Tuderus oli.

Cajanus nimitettiin Kuusamon seurakunnan kirkkoherran virkaan vuonna 1684. Hän hoiti aluksi edeltäjänsä Gabriel Tuderuksen tavoin seurakuntaansa Kemistä, jossa hän omisti talon. Saadakseen seurakuntaansa syntymään edes jonkinlaisen keskuksen, hän alkoi edistää uudisasutuksen leviämistä Kuusamon alueella. Vuoden 1685 joulukuussa Henricus Cajanuksen appi, Kemin Lapin rovasti Johannes Tuderus, piti Kuusamon Maanselässä tarkastuksen, jossa hän vaati väliaikaisen kirkon ja papin asunnon rakentamista kylän alueelle. Tämän väliaikaisen kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1686, ja se valmistui 1687.

Lappalaiset eivät mieltyneet Cajanukseen ja valittivat useasti tämän toimista. Cajanus suosi uudisasukkaita sillä seurauksella, että lappalaisten elintilat supistuivat ja riista katosi metsistä muun muassa kaskenpolton vaikutuksesta. Cajanus yritti myös juurruttaa pois lappalaisten epäkristillisiä tapoja, ja lisäksi lappalaiset pahastuivat, kun kirkkoraatiin oli valittu pelkästään uudisasukkaita huolimatta suusanallisesta päätöksestä valita puolet lappalaisia ja puolet uudisasukkaita. Myös kirkkoherran vaatimuksia lukutaidon suhteen pidettiin liian ankarina.

Seurakunnan hoidossa Cajanuksella olivat tukenaan kuudennusmiehet, jotka valvoivat, että kristillisiä tapoja noudatettiin. Lisäksi hän sai avukseen Kuusamon ensimmäisen nimismiehen, velipuolensa Samuel Paldanin, joka toimi jumalanpalveluksissa lukkarina. Cajanus joutui myös palkkaamaan itse itselleen kappalaisen, Hailuodon seurakunnasta kotoisin olevan Henrik Careliuksen. Carelius lienee hoitanut enimmäkseen Sodankylän seutua, mutta ilmeisesti myös Kuusamoa. Tämä Cajanuksen yritys saada tyydytettyä seurakuntansa hengellinen tarve palkkaamalla työvoimaa ei kuitenkaan onnistunut. 1.4.1690 hän sai tuomiokapitulilta kirjeen, jonka sisältämässä vetoomuksessa valitettiin, ettei inarilaisille ollut pidetty vuosina 1689 ja 1690 yhtään kunnollista jumalanpalvelusta. Pitkään sairastanut Henricus Cajanus kuoli Kemin Mahlasaaressa vuonna 1691.

Vanhemmat

kirkkoherra Anders Cajanus ja Anna Kauhanen

Puoliso

Kristina Tuderus

Lähdeluettelo

  • Poukkula, Antti. 300-vuotisen Kuusamon seurakunnan paimenten kronikka. 1978.
  • Ervasti, Seppo: Johdatus Kuusamon historiaan.
  • Helsingin yliopisto, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.