Urho Aho siirtyi isännäksi Kivimäen tilalle jo 15-vuotiaana isänsä kuoleman jälkeen. Yksitoistalapsisessa perheessä ja kotitilalla riitti monenlaisia kiireitä, mutta siitä huolimatta Urho Aho ehti elämänsä aikana olla mukana monissa erilaisissa tehtävissä. Tätä edesauttoi huomattavasti se, että myös aviopuoliso oli perehtynyt tilan hoitoon. Sotavuosina tilan hoito olikin ollut pääasiallisesti Vieno Ahon käsissä.

Maanviljelys oli Urho Ahon ammatillisen mielenkiinnon kohteena koko elämän ajan. Hän arvosti koulutusta ja maamieskoulun jälkeen pyrki koko ajan olemaan selvillä maanviljelyksen uusista virtauksista. Urho Aho oli Reisjärvellä ensimmäisten AIV-rehun valmistajien joukossa, kun säilörehun teko aloitettiin kokeiluluontoisesti 1930-luvulla. Vuonna 1948 Urho Aho hankki Reisjärven ensimmäisen traktorin, ja 1955 Kivimäen tilan navettaan hankittiin pitäjän ensimmäinen lypsykone.

Aktiiviseen poliittiseen toimintaan Urho Aho tuli jo 1930-luvulla. Maalaisliiton ja sittemmin keskustapuolueen riveissä Urho Aho oli monessa mukana. Hän oli muun muassa seuraavissa luottamustehtävissä:

  • Maalaisliiton Reisjärven pitäjänpäällikkönä hän toimi vuosina 1933–1966.
  • Puolueen puoluevaltuuskuntaan hän kuului 1958–1970 ja toimi Reisjärven paikallisosaston ja kunnallisjärjestön johdossa yli 30 vuotta.
  • Vuonna 1962 Urho Aho oli tasavallan presidentin valitsijamiesehdokkaana Urho Kekkosen vaaliliitossa.
  • Hänet kutsuttiin 1981 keskustapuolueen kunniajäseneksi.
  • Hän oli Vaasan maanjako-oikeuden jäsen 1953–1967.
  • Hän oli Pohjois-Suomen maanjako-oikeuden jäsen 1968–1972.
  • Valtakunnansuunnittelutoimiston aluesuunnittelujaoston jäsenenä hän oli 1960–1970.
  • Pohjois-Suomen karjanjalostusyhdistyksen valtuuskunnan jäsenenä Aho oli 1958–1962.
  • Raahen sotilaspiirin hevosottomiehenä hän toimi 1938–1940 ja 1945–1974.
  • Pitkäaikaisimmista maakunnallisista luottamustehtävistä mainittakoon jäsenyys Kalajokilaakson talousalueen liiton työvaliokunnassa ja hallituksen varapuheenjohtajuus 1948–1980.
  • Kalajokilaakson maamieskoulun johtokunnan jäsenenä hän toimi 1948–1965.

Keskipohjalaisuus ja maakunnan yhtenäisyyden vaaliminen oli Urho Aholle itsestään selvyys koko pitkän luottamusmiesuran ajan. Hän oli Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton hallituksessa 1959–1963 ja hallituksen varapuheenjohtajana 1969–1975. Kunnallisella tasolla Urho Aho oli kunnanvaltuutettuna 1942–1945, 1951–1960 ja 1965–1968 ja toimi valtuuston puheenjohtajana 1954–1956 ja 1958–1960. Kunnanhallituksen jäsenenä Urho Aho oli 1946–1950 ja 1963–1970. Lisäksi hän on ollut monen eri lautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Seurakunnan luottamustoimissa Urho Aho toimi myös pitkään. Hän oli muun muassa kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana 1942–1969 ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana 1940–1969.

Urho Aho oli aktiivisesti mukana myös monenlaisessa yhdistystoiminnassa niiden perustavana ja käynnistävänä voimana. Hänen mielenkiintonsa kohdistui laajalle, sillä ammattiin liittyvien yhdistysten lisäksi hän oli mukana perustamassa monia harrastuspohjaisia yhdistyksiä. Hän oli Reisjärven kotiseutuyhdistyksen ensimmäisen johtokunnan varapuheenjohtaja. Johtokunnan jäsenenä hän oli 1949–1966. Reisjärven osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana Aho oli yhteensä 32 vuotta. Maataloustuottajien Reisjärven yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana hän oli 1947–1969 ja karjantarkkailuyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana 1938–1968.

Urho Aho oli aktiivisesti mukana perustamassa Reisjärven kristillistä kansanopistoyhdistystä 1955 ja oli sen ensimmäisen johtokunnan varapuheenjohtaja. Tämän lestadiolaiseen kristillisyyteen perustuvan kannatusyhdistyksen perustaminen merkitsi samalla Reisjärven kristillisen opiston syntyä.

Urho Aho oli määrätietoinen, voimakastahtoinen ja edistyksellinen henkilö, joka arvosti koulutusta ja joka pyrki kaikin tavoin kehittämään itseään ja ympäristöään. Keskikoulun saaminen Reisjärvelle ja siten nuorison koulutusmahdollisuuksien parantaminen omalla paikkakunnalla on paljolti Urho Ahon ponnistelun ja määrätietoisen peräänantamattomuuden tulosta. Lähes koko 1950-luvun hän toimi sen puolesta, että Reisjärvellekin saataisiin keskikoulu.

Jo maaliskuussa 1951 Urho Aho teki valtuustoaloitteen keskikoulun perustamisesta. Se ei kuitenkaan saanut vastakaikua muissa valtuutetuissa. Kun vähän myöhemmin tuli voimaan uusi laki koulutoiminnasta ja ns. kokeilukeskikouluja annettiin muutamiin kuntiin, tekivät valtuutetut Urho Aho ja Lyydia Kinnula jälleen aloitteen, että anottaisiin kokeilukeskikoulua Reisjärvelle. Esitys tyrmättiin valtuustossa. Mutta koulun puuhaajat eivät antaneet periksi: kutsuttiin koolle kuntalaisten yleinen kokous, jonka tuloksena päätettiin perustaa yksityinen keskikoulu osakeyhtiönä. Tätä ei kuitenkaan tarvinnut toteuttaa, sillä mielipiteen muokkaus oli onnistunut ja valtuusto päätti 1955 yksimielisesti hakea lupaa kunnallisen kokeilukeskikoulun perustamiseksi. Lupaa ei valtioneuvostolta kuitenkaan saatu. Keskikoulun puuhaajia tämäkään ei lannistanut, vaan he organisoivat ns. kotikoulun. Se toimi siihen saakka, kunnes 1959 saatiin keskikoulu, jonka johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli Urho Aho.

Urho Aho osallistui sekä talvi- että jatkosotaan. Hänen joukko-osastonsa oli JR 29 11. divisioona.

Pitäjäneuvoksen arvonimi Aholle myönnettiin 1970. Hän on saanut lukuisia mitaleja ja kunniamerkkejä. Luottamustehtävistä hänelle on myönnetty mm. seuraavat ansiomerkit:

  • Maataloustuottajien keskusliiton kultainen ansiomerkki 1962
  • maalaisliiton kultainen ansiomerkki 1965
  • Maatalousseurojen keskusliiton kultainen ansiomerkki 1972
  • Suomen keinosiemennysyhdistysten liiton kultainen ansiomerkki 1974
  • Osuuspankkien keskusliiton kultainen ansiomerkki 1976
  • Suomen kunnallisliiton kultainen ansiomerkki 1984
  • Suomen kirjastoseuran kultainen ansiomerkki 1987
  • Suomen sotaveteraaniliiton kultainen ansiomerkki 1987.

Vanhemmat

poliisikonstaapeli Vilho Aho ja Sofia Laurila

Puoliso

  1. Reisjärvellä 12.6.1932 Vieno Esteri Kuoppala, syntynyt 17.10.1912 Reisjärvi, kuollut 14.1.1971 Reisjärvi, vanhemmat maanviljelijä, vanginvartija Antti Kuoppala ja Elina Paananen
  2. Reisjärvellä 8.11.1980 Saima Kuivalainen (o.s. Ahokas), syntynyt 13.7.1929 Uukuniemi, vanhemmat Matti Pekanpoika Ahokas ja Hilja Matikainen