Nuoruudessaan H. G. Östman työskenteli A. Santaholma Oy:n Jokisuun sahan lautatarhalla. Myöhemmin hän toimi Kalajoella asioitsijana ja julkisena kaupanvahvistajana, johon hän oli pätevöitynyt itseopiskelun kautta. Kannuksen kunnankirjurina hän toimi 1927. Siitä toimesta hänet kuitenkin vasemmistolaisena erotettiin. Kalajoen kunnanvaltuustoon hän kuului 1923–30. Neljän muun vasemmiston valtuutetun kanssa hän joutui 17.7.1930 painostuksen takia eroamaan. Kansandemokraattien edustajana hän kuului jälleen kunnanvaltuustoon 1946–54. Saman ajanjakson hän kuului kunnanhallitukseen sen puheenjohtajana.

Kalajoen sairaalan johtokunnan jäsen Östman oli 1946–52 ja Kalajoen sairaalan kuntainliiton liittovaltuuston jäsen 1953–54. Ammattiyhdistystoimintaan hän osallistui Suomen sahateollisuustyöntekijäin liiton Kalajoen osaston sihteerinä 1918–20 ja Suomen saha-, kuljetus- ja sekatyöväenliiton Kalajoen osaston puheenjohtajana 1923. Lisäksi hän toimi Kalajoen satamatyöväen osuuskunnan tilintarkastajana. Kalajokilaakson osuusliikkeen luottamustehtävissä hän oli kantavia voimia vuosikymmenien ajan. Hän oli pitkään asuinalueensa myymäläneuvoston jäsenenä sekä liikkeen edustajistossa 1920-luvulta 1940-luvun alkuun. Kalajokilaakson osuusliikkeen hallintoneuvostoon hän kuului 1923–33 ja 1937–43. Vielä hän toimi liikkeen tilintarkastajana 1940- ja 1950-luvuilla.

Kalajoen työväestön menetettyä 1930-luvulla toimipaikkansa H. G. Östman oli ensimmäisten joukossa suunnittelemassa uutta toimitaloa. Teatteritalon valmistuttua hän kuului pitkään taloyhtiön johtokuntaan. Suuren työn hän teki Kalajoen työväenyhdistyksen ja Kalajoen voimistelu- ja urheiluseura Riennon johtokunnissa usein puheenjohtajana tai sihteerinä koko 1920-luvun ja 1930-luvun alussa aina kyseisten järjestöjen lakkauttamiseen saakka. Hän osallistui Työväen urheiluliiton liittokokouksiin vuosina 1924 ja 1927. Osallistumisesta kielletyn kommunistisen puolueen maanalaiseen toimintaan hänet tuomittiin poliittisista syistä vankilaan 1933. Sotien jälkeen hän liittyi Kalajoen kansandemokraattisiin järjestöihin ja oli mukana niiden toiminnassa kuolemaansa asti.

H. G. Östman osallistui kulttuuriharrastuksiin olemalla mukana paikallisessa työväen opintotoiminnassa (esperantisti), kuorotoiminnassa ja näytelmäseurassa ohjaajana ja näyttelijänä. Hän oli aktiivisesti toimittamassa Kalajoen voimistelu- ja urheiluseura Riennon julkaisemaa Pommi-lehteä, joka ilmestyi 1920-luvulla ja jonkin aikaa sotien jälkeen.

Hannes Gustaf Östman oli Kalajoella syntynyt ja elämäntyönsä siellä tehnyt vaikuttaja usean vuosikymmenen ajan. Ensi kertaa hän antoi kuulua itsestään jo nuorukaisena vuosien 1917–18 tapahtumien yhteydessä ja joutui paikallisen suojeluskunnan rankaisutoimien kohteeksi. Arvostettuna luottamushenkilönä hänen yhteiskunnallisella työllään on oma vaikutuksensa siihen, mitä suuntaa kalajokinen työväenliike on myöhemmin kulkenut.

Vanhemmat

laivuri Frans Aadolf Östman ja Kaisa Augusta Rahkola

Puoliso

Hannes Gustaf Östman ei ollut naimisissa.