Anna Toivonen muutti Ylivieskaan 1897, jolloin hänestä tuli Raudaskosken vastaperustetun pienlastenkoulun ensimmäinen opettaja. Avioliiton solmimisen jälkeen hänestä tuli myös emäntä Raudaskylän Reunan taloon.

Raudaskylään perustettiin 25.11.1906 maalaisliiton paikallisosasto. Vireä toiminta vei aikaansa seuraavan Anna Ängeslevän mukaan poliittiseen toimintaan. Hän oli hyvä puhuja, eikä ollut ollenkaan ihme, että hänestä pidettiin. Hän sai kannatusta niin paljon, että vuoden 1908 eduskuntavaaleissa hänet valittiin ryhmänsä ainoana naisena valtiopäiville. Ylivieskalaista edistyksellisyyttä taas osoittaa se, että aatteen lippua kantamaan valittiin pieni mutta touhukas karjalaissyntyinen naisopettaja.

Anna Ängeslevän kansanedustajakausi keski vain seuraavaan vuoteen, sillä eduskunta hajotettiin kesken toimikauden. Eduskunnassa Ängeslevä ehti kuitenkin toimia oppivelvollisuuslain voimaantulon hyväksi. Hän puhui ja toimi myös maaseudun äitien ja lasten puolesta. Kansakoulun uskonnonopetuksen puolesta hän teki niin ikään työtä. Ängeslevän edistyksellisyyttä kuvaa hänen kansanedustajakautenaan tekemänsä aloite, jonka mukaan jokaiseen Suomen kuntaan tulisi myöntää vähävaraisille synnyttäjille määräraha vaatetukseen ja muihin välttämättömiin tarpeisiin. Rahojen käytöstä vastaisi kurssin suorittanut kätilö. Ajatus toteutui vasta vuonna 1937, kun eduskunta hyväksyi äitiysavustuslain.

Anna Ängeslevä ei ollut niitä poliitikkoja, jotka vain puhuvat. Hän osoitti omalla elämällään olevansa sanojensa takana äitien ja lasten auttajana. Lapsettomana hän otti kasvatikseen viisi orpolasta. Vielä sairasvuoteellaan hän lupasi apua vauvaa odottavalle naapurille. Ruoka-apua Reunan talosta tulikin, vaikka Anna Ängeslevä oli jo ehtinyt kuolla.

Ängeslevän päätymisestä Pohjanmaalle ei ole tarkkaa tietoa. Kansanedustajamatrikkelissa hänen kerrotaan olleen väliaikaisena opettajana useissa kouluissa. Raudaskylässä Anna Ängeslevä toimi monella tavalla kotikylänsä hyväksi. Hän oli innokas ompeluseurojen toimeenpanija. Näin saaduilla rahoilla hankittiin muun muassa ensimmäinen urkuharmoni Raudaskylän kansakouluun. Raudaskylän keskikoulun ja lukion vanhempainneuvoston puheenjohtajana hän oli pitkään. Hän perusti vieläkin toimivan sekakuoron ja oli kylän juhlien ja heränneiden seurojen puhuja. Hänen sanankäyttönsä oli joustavaa, ja puhe sykähdytti lämmöllä.

Kunnallispolitiikkaan Anna Ängeslevä ei osallistunut. Tähän on luonnollinen selitys: Ängeslevän innostuessa politiikasta ei Suomen naisilla ollut kunnallista vaalikelpoisuutta. Naiset kelpasivat kunnallisiin luottamustoimiin vasta vuoden 1917 kunnallislain säätämisen jälkeen.

Vanhemmat

räätäli Antti Juhonpoika Toivanen ja Valpuri Juhontytär Tihveräinen

Puoliso

Ylivieskassa 10.6.1903 maanviljelijä Jaakko Ängeslevä, syntynyt 2.4.1878 Ylivieska, kuollut 18.1.1941 Ylivieska, vanhemmat Mikko Mikonpoika Ängeslevä ja Liisa Juhontytär Pylväs