Kantele on soinut Haapavedellä jo arviolta 1600-luvulta lähtien. Professori A. O. Väisänen on kirjoituksessaan ”Kantele tunnuskuvana” sanonut Haapavettä jopa Suomen tunnetuimmaksi kantele- ja kansanmusiikkipitäjäksi. Haapavedellä kanteleensoitto on kulkenut pääasiassa suvuittain, ja näistä tunnetuimpia ovat Rytky-Veijola, Kääriäinen, Haanpää-Pentti, Nummela-Mäkinen, Uusitalo, Savikoski, Pokela ja Rantosen suku.

Vanhimmat soittimet olivat 5-kielisiä. Alueella oli useita 5-kielisen soittajia, ja pienoiskantele oli lähinnä kodin soitin. Eräät 5-kielissävelmien nimet viittaavat tanssisoittoon (meikutus, valssi, hienohelma, matuska, talkoopolkka), seremoniasoittoon (Ensimmäinen, Toinen ja Kolmas hääpolska) ja riittimusiikkiin (Karhunpeijaispolska), mutta kanteleensoitto on pääasiassa ollut luultavasti jouto- ja viihdesoittoa.

Taitavin perinnepohjainen 5-kielisen soittaja Haapavedellä oli Antti Rantonen (1877–1961), jolle A. O. Väisänen antoi arvonimen ”Väinämöisen nuorin poika”. Antti Rantonen soitti myös isoa kannelta ja esiintyi yhdessä Pasi Jääskeläisen kanssa eri puolilla Suomea. Vuonna 1910 Antti Rantonen voitti kanteleensoiton Suomen mestaruuden. Muita tiedossa olleita 5-kielisen soittajia Haapavedellä olivat mm. Otto Birger Aamu Haanpää (1870–1904), Juho Aataminpoika Kaketti (1850–1906), Matti Kirjava eli Sivukankaan Matti (1817–1902), Antti Eeranpoika Rantala (1875–1943) ja Juho Aapelinpoika Tervo (1818–1872).

[Kuva: Pasi Jääskeläinen]
Pasi Jääskeläinen.

Pasi Jääskeläinen (1869–1920), laulaja ja koomikko, oppi isältään viisikielisen soittotaidon, mutta kiinnostui kuitenkin enemmän suuren laatikkokanteleen käyttömahdollisuuksista. Kanteleensoittoon Pasia opasti Hjalmar Räisänen, Kreeta Haapasalon tyttären poika. Tämän mukaan Haapaveden uudempi kanteleensoittoperinne pohjautuisi siis Perhonjokilaakson traditioon.

Jääskeläinen käänsi kuitenkin kanteleen pitkän sivun itseään kohti, luultavasti siksi, koska se oli nuotinluvun kannalta loogisempaa. Pasi Jääskeläinen perusti vuosisadan alussa Haapavedelle kantelepajan kanteletoiminnan tukemiseksi. Liike jouduttiin kuitenkin lopettamaan jo vuonna 1904, sen toimittua vain parin vuoden ajan. Jääskeläinen ei ollut mikään myyntimies eikä osannut riittävästi markkinoida kanteleitaan. Kanteleiden valmistus jatkui kuitenkin Haapaveden kansanopistossa Pasi Jääskeläisen ja myöhemmin Haapaveden kansanopiston veistonopettajan Efraim Kilpisen (1862–1951) johdolla. Vuosien mittaan useat opiston poikaoppilaat valmistivat itselleen kanteleen.

[Kuva: Kanteleen soiton alkeita -vihkonen]
Kanteleen soiton alkeita, 1903.

Pasi Jääskeläinen kehitteli soittimen ominaisuuksia ja pyrki laajentamaan sen käyttöä myös taidemusiikin suuntaan. Jääskeläinen huomasi ensimmäisenä, ettei ollut olemassa helppoa kanteleensoiton ohjaus- tai oppikirjaa. Hän laati ja julkaisi 1903 vihkosen ”Kanteleen soiton alkeita”. Hän teki parannuksia kanteleeseen tekemällä siihen välipohjat, jotta saataisiin lisää kaikua ja kannel pöytäalustasta riippumattomaksi. Jääskeläinen antoi myös kanteleoppia useille haapavetisille kanteleensoittajille ja perusti Haapavedelle vuosisadan vaihteessa ensimmäisen kanteleyhtyeen. Tässä yhtyeessä soittivat mm. Anna, Emma, Katri ja Riika Haanpää, Elli ja Lauri Nummela, Antti Rantonen, Heikki Väänänen ja Sulo Esteri Rytky. Jääskeläinen ja Antti Rantonen esiintyivät myös paljon kahdestaan.

Suurten 28–36-kielisten kanteleiden soittajia on Haapavedellä ja Leskelän kylässä ollut useita kymmeniä. Pasi Jääskeläinen lienee käyttänyt 21-kielistä aloittaessaan konserttikiertueensa vuonna 1895. Haanpään suvussa oli paljon kanteleensoittajia. Mikko Jaakko Ehto Haanpää (1875–1954) soitti kannelta mm. Nuorisoseuran iltamissa. Hänen veljensä runontekijä Birger Haanpään kuudesta lapsesta tyttäret Emmi Murisoja (s. 31.1.1891, k. 29.6.1923), Katri Oksanen (s. 18.1.1893, k. 8.4.1971), Anna Kääriäinen (s. 23.5.1895, k. 4.4.1964) ja Hintriika eli Riika Pentti (s. 23.1.1898, k. 31.12.1994) aloittivat soitonharjoituksensa perheen siirryttyä Nivalan talosta Haapavedelle. Emmi Murisoja asui kesäkauden Pasi Jääskeläisen kodissa ja sai samalla perehtyä kanteleensoiton aakkosiin. Katri Oksanen muutti myöhemmin Amerikkaan, missä hän soitteli kokoamassaan kanteleyhtyeessä. Pasi Jääskeläinen oli myös Annan eli Hatukankaan Annin opettaja. Anni oli perheen taitavin kanteleensoittaja. Nuorin sisar Riika soitti ison kanteleen lisäksi myös viisikielistä.

Anni Kääriäinen soitteli kanneltansa myös Ilona Pormalle, joka oli Antti Rantosen sisarentytär. Rantosen suvusta löytyi useita kanteleensoittajia: Antti Rantosen ja Ilona Porman lisäksi isoa kannelta soittelivat Antin sisar Ruusu Merikallio, Porman sisar Hilkka Merikallio ja hänen tyttärensä Ritva Hankonen sekä Porman tytär Raija Porma.

Haapavedeltä kotoisin olevia muita taitavia kanteleensoittajia ovat mm.

  • Sulo Esteri Rytky (8.12.1886–24.11.1967)
  • Väinö Savikoski (30.6.1913–23.7.1980)
  • Martti Toivonpoika Pokela (23.1.1924–23.8.2007).