Kivikauden vesireitillä Hinkuanjoessa olleet Tervalampi ja Hautalampi muodostuivat laakson pohjalle, jonka Muinais-Päijänteen mahtava virta kulutti parin vuosituhannen aikana vuosina 6250–4200 ennen ajanlaskumme alkua. Tähän laaksoon rakennettiin Hautaperän tekojärvi 1971–1976. Missä aikaisemmin Kalajoen latvavesistöt laskivat komeina kuohuina kohti Pohjanlahtea, on nykyisin hiljaista. Ilman miehitystä toimiva Hinkuan voimalaitos on muuttanut haapajärvisille annetun luonnonvaran sähköksi jo vuosien ajan.

[Kuva: Näkymä tekoaltaalle]
Näkymä altaalle. Kuvalähde: HKSA.

Siitä vesireitistä, jossa Hinkuanjoesta ja Varisjärven kautta laskevasta Lohijoesta uitettu puutavara lasketteli kosket Mustolanjärveen, on vain muistot jäljellä. Mahtavan maapadon ja voimalaitospadon avulla nostettu vesi on upottanut kosket ja lammet parinkymmenen metrin syvyisen veden alle.

Järven pohjalle jääneissä, Tervamäen ja Koivurannan kivikautisten asuinpaikkojen esihistoriallisissa kaivauksissa 1972, löytyi runsaasti Suomusjärven kulttuurin aikaisia kiviesineitä ja iskoksia. Haapajärven ensimmäisten asukkaiden käyttämiä, nahan ja puun työstämiseen käytettyjä kaapimia oli esineiden joukossa 46 kappaletta. Kaivaukset kohdistuivat verrattain suppealle, noin 800 neliömetrin suuruiselle alueelle.

[Kuva: Hinkuan voimalaitos]
Hinkuan voimalaitos.

Revon Sähkö Oy:n Hinkuan voimalaitoksessa on 20 m putouskorkeus. Vanha Kivikauden vesireitti on kulkenut Mustolanjärveen kuvassa vasemmalla olevan metsikön kautta.

Järven pohjalle jäi paljon muutakin arvokasta. Vanhasta Latvasten maantiestä vesi peittää parin kilometrin verran. Monen vanhan tilan arvokasta viljelysmaata makaa järven pohjassa. Rakennuksia purettiin alueelta ennen järven vesittämistä noin viitisenkymmentä. Näistä rakennuksista on Hautaperän rakennuskulttuuria edustamassa kotiseutumuseon päärakennus. Noin puolen kilometrin päässä Hinkuan voimalaitoksesta ollut Ruuskan tilan päärakennus siirrettiin museoalueelle vuonna 1969, eli pari vuotta ennen kuin järveä ryhdyttiin rakentamaan.

Missä vielä 60-luvulla lainehti vilja lainehtii nyt vesi. Alueen asukkaista oli katkeraa jättää kotikontunsa, nopean inflaatiokierteen aikana maista saatu korvaus mureni käsiin. Useimmilla oli edessä ammatin vaihtaminen. Vain yksi Hautaperän asukas ja viljelijä osti saamillaan rahoilla tilan ja jatkaa maanviljelijänä. Vesistörakentamisen arvet paranevat hitaasti.

Hinkuan Mikko teki sepäntöitä

Hinkuan nimen syntyä ei tiedetä. Nykyinen Hinkuan talo sijaitsee Mustolanjärven rantatörmällä Hautaperänjärven alapuolella, seurakunnan leirikeskus Honkaniemen naapurina. Ensimmäisen Hinkua-nimisen tilan perusti Haapajärven ensimmäisiin uudisasukkaisiin lukeutuva Pekka Herrainen 1557. Tilan nimi muuttui myöhemmin Harmaalaksi. Onko Hinkua saanut nimensä talon mukaan vai talo Hinkuanjoen mukaan, sitä ei osannut sanoa edes Hinkuassa silloin kuusikymmentä vuotta asunut Helmi Toivola. Paikan ostaneet Mikko Toivola oli Nivalan Toivoloita ja vaimo Helmi Konttiloita. Pariskunnan tullessa Hinkuan talon paikalla oli pieni, tervanpolttaja Erkki Taalin rakentama mökki. Kivikauden mahtavan virran katkaisema Pitkänkankaan harjanne oli hyvä talonpaikka, siihen oli hyvä rakentaa ja asua. Pientilan omistaja oli kätevä käsistään, teki sepäntöitä ja vei vaimonsakin avuksi pajaan. Hinkuan Mikon pajassaan tekemä pärehöylä löytyy kotiseutumuseosta.

”Altaan rakentamisen jälkeen tuntui oudolta kun ei kuulunut keväällä kosken kuohuja. Voimalaitosten vuoksi laskettu Mustolanjärven pinta ei tässä asumista haittaa, mutta kalat katosivat järvestä, kertoo Helmi Toivola.” Samaa keväistä vesien leikkiä kaipaa alempana asuva Siiri Herranen. ”Tuntuu vieläkin ettei kevättä tulekaan kun Perälänkoskelta ei kuulu kuohuja.”

Hautaperän tekojärvi voimalaitoksineen on ja pysyy. Muistoina rakennusajalta on runsaasti kirjallista materiaalia, valokuvia ja kotiseutuarkistossa altaan rakentamisesta kertova kaitaelokuva.

Mittava rakennustyömaa

[Kuva: Tie Kumisevasta altaalle]
Tie altaalle.

Hautaperän keskusaltaan rakentaminen oli mittava työmaa. Siihen liittyi patotöiden lisäksi täyttökanavien kaivuuta. Massoja siirrettiin noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Kahden voimalaitoksen, Hinkuan ja Autiorannan rakentaminen työllisti rakennusmiehiä vuosia. Pitkästä rakennusajasta johtuen alkuperäinen kokonaiskustannusarvio 16 miljoonaa ehti nousta 30 miljoonaan markkaan.

Altaan rakentaja vesihallitus ja voimalaitoksen omistaja Revon Sähkö Oy julkaisivat altaan valmistuttua yhteisen kuvajulkaisun ”Hautaperänjärvi suomalaista vesistörakentamista”. Julkaisussa esitetyt asiat ovat hyviä, mutta vain pieneltä osalta toteutuneita kuluneen kymmenen vuoden aikana, varsinkin virkistyskäytön osalta. Onhan järven pinta-ala 7,5 neliökilometriä ja rantaviivaakin kertyy 19 kilometriä. Asioita kannattaisi palauttaa mieliin sekä kaivaa suunnitelmat esiin ja toteutettavaksi.

[Kuva: Hautaperän tekoallas]
Hautaperän tekoallas.

Hautaperänjärvi oli valmistuessaan 30. suomalainen tekojärvi. Kooltaan se asettuu 13. sijalle 8 neliökilometrin pinta-aloineen ja 50 miljoonan kuutiometrin tilavuuksineen. Järvi ja siihen liittyvä voimalaitos on suunniteltu ja rakennettu kokonaan kotimaisin voinnin. Hautaperänjärvi on suunniteltu toteuttamaan usean talousalan tavoitteita. Pääosa siitä saatavasta hyödystä koituu maataloudelle, voimataloudelle ja vapaa-aikataloudelle.

Hautaperänjärvi mahdollistaa Kalajoen vesistöalueen 3 000 hehtaarin laajuisen tulva-aran peltomaan suojelun. Säännöstelyn yhteydessä jokeen rakennetut voimalaitokset tuottavat huomattavaa aluetaloudellista hyötyä. Vapaa-aikatalouden kannalta järvi on tekoaltaistamme yksi parhaita. Sen vesi ja pohja ovat puhtaita ja rannat kohtuullisen kunnostustyön jälkeen pääosin hyvin käyttökelpoisia. Kesäaikainen vedenpinnan vaihtelu on vähäisempää kuin useimmissa luonnonjärvissämme. Järvelle on laadittu rannankäytön yleissuunnitelma.

Järven rakentaminen oli mittava työmaa, joka työllisti viiden vuoden aikana keskimäärin lähes 200 miestä. Rahaa lasketaan kulkeneen paikkakuntalaisten käsien kautta palkkoina ja hankintoina 20 miljoonaa markkaa. Kokonaiskustannukset hankkeesta olivat kolmekymmentä miljoonaa.

[Kuva: Padolta Mustolajärvelle päin]
Mustolanjärvelle päin.

Hautaperänjärvestä saatu hyöty voidaan laskea monella tavalla. Voimatalouden hyöty on selvin ja kiistattomin laskettavaksi markoissa. Kahden voimalaitoksen yhteenlaskettu teho on 9,3 megawattia ja ne tuottavat vuosittain energiaa noin 19 miljoonaa kilowattituntia.

Kalajoen vesitilannetta voimalaitoksen juoksutukset ovat parantaneet huomattavasti. Järven alapuolelle on saatu noin kymmenen kilometrin mittainen hieno vesireitti.

Haapajärvellä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia Hautaperänjärven sekä sen alapuolisen vesireitin hyödyntämisessä. Kymmenessä vuodessa ei kehitystä ole paljon tapahtunut, mutta sehän onkin pieni aika. Ainakin jos sitä vertaa alkuperäisen vesireitin ikään 6250 vuotta eKr. lähtien.