[Kuva: Hautaperän tekoaltaan rakennustyömaa]
Hautaperän rakennustyön työpäällikkö Juhani Kuusio esittelee mm. vesihallinnon ja kauppalan edustajille patorakennelman edistymistä. Kuvalähde: HKSA.

Hautaperän allastyömaan alkupaukku annettiin, sekä avaustilaisuus oli maanantaina Haapajärvellä. Hautaperäprojektin rakennustyöt ovat tosin olleet käynnissä jo joulukuuta alkaen, mutta virallinen avaus suoritettiin nyt. Vesihallitusta edusti tilaisuudessa vesihallintoneuvos Aaro Koivula, Kokkolan vesipiiriä piiri-insinööri Seppo Saari, Hautaperän allastyömaan työpäällikkö insinööri Juhani Kuusio, ym. teknillistä henkilökuntaa. Paikalla nähtiin lisäksi Revon Sähkö Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja talousneuvos M. A. Pietola, toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Sakari Sihvola, Pohjois-Suomen vesioikeuden, Haapajärven kauppalanhallinnon, kuntien sekä ym. vesistöjärjestelyssä mukana olleiden virastojen edustajia.

Tilaisuuden osanottajille tarjottiin kahvit Haapajärven seurakuntatalossa, jossa tilaisuuden avauksen suoritti kauppalan johtaja Olli Linsuri. Hän esitteli Kalajokijärjestelyn alkuvaiheita ja nimenomaan Hautaperän allashankkeen rakennustöiden aikaansaamista. Linsuri totesi koko jokilaakson olleen harvinaisen yksimielisesti allasasialla jopa keskusaltaan sijoituspaikastakin. Myöskin vesihallinnon, Revon Sähkö Oy:n ja muiden virastojen kanssa on oltu yksimielisiä altaan rakentamisen tarpeellisuudesta ja niinpä työt onkin saatu käynnistettyä nopeasti. Tulevaisuutta ajatellen Linsuri piti tärkeimpänä Hautaperän keskusaltaan tarjoamia mahdollisuuksia kauppalan virkistysalueena ja koko Kalajoen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien parantumista.

Piiri-insinööri Seppo Saari suoritti Hautaperän altaan esittelyn, jossa totesi mm. seuraavaa:

”Kalajoen päävesistön tulva, suojelutyöt aloitettiin 1950-luvulla. Tuolloin suoritettiin Alavieskan pengerrykset sekä aloitettiin Kalajoen järjestelytyöt Reisjärvellä. Tarkoituksena oli että yhtäjaksoisesti olisi poistettu tulvat myös Kalajoen keskiosalta eli Ylivieska–Nivalan alueen 3 000 ha suuruiselta tulva-alueelta, mikä on Kalajoen suurin yhtenäinen tulva-alue. Suunnitellusta Kalajoen keskiosan perkauksesta kuitenkin oli pakko luopua.

Kalajoen säännöstelyn keskusaltaaksi tulee Hautaperän tekoallas. Tähän altaaseen laskee luonnostaan Hinkuanjoki ja Lohijoki. Täyttökanavan kaivun avulla siihen johdetaan Kuonanjoen ja Kalajanjoen vedet. Näin ollen Hautaperän altaaseen laskevat Settijärveä lukuun ottamatta myös kaikki muut aikaisemmin Kalajoen vesistöön tehdyt säännöstelyaltaat eli Kuonanjärvi ja Kalajanjoen altaat. Ylivoimaisesti suurimman kokonsa lisäksi myös tämä asiantila korostaa Hautaperän altaan luonnetta Kalajoen säännöstelyn keskusaltaana.

Hautaperän varastoaltaaseen tulee vesiä 980 km² laajuiselta valuma-alueelta. Sen pinta-ala ylärajalla on 760 ha ja alarajalla 120 ha. Ylärajan korkeus on 99,50 m ja alarajan 88,00 m, jolloin kokonaisvaihteluiksi muodostuu 11,5 m. Vesivarastotilavuus maiden korkeuksien välillä on 48,2 milj.  m³. Vedenkorkeuden lasku tapahtuu ainoastaan keväisin ennen tulvakautta ja allas täytetään heti uudelleen kevättulvavesillä. Altaan keskisyvyys on 6,5 m ja suurimmaksi syvyydeksi tulee 20 m.

Allasalueen maapohjasta on peltoa tai tonttimaata 20 %, metsämaata 70 % ja suota 10 %. Lisäksi vesistöä on 10 ha. Altaan rantaviivan pituudeksi tulee 19 km, josta rantapengertä 3,5 km.

[Kuva: Hautaperän tekoaltaan rakennustyömaa]

Hautaperän altaalla on runsaasti lisätty tutkimuksia siitä, mitä mahdollisia haitallisia vaikutuksia ympäristöön voi tästä altaasta kenties aiheutua. Tällöin on todettu mm. että allasalue on esim. vedenlaatuun ja turvelauttojen esiintymiseen nähden pohjaolosuhteiltaan aivan edullisimpia maamme tekoaltaista Siitä huolimatta allasta rakennettaessa pyritään tekemään kaikki voitava, että ympäristöhaitat jäisivät mahdollisimman vähiin ja että hyödyt saavutettaisiin täysimääräisinä. Lisäksi allasalueen ympäristön käytöstä mm. virkistykseen ja luonnonsuojeluun tehdään Haapajärven kauppalan ja vesihallituksen Pohjanmaan jokisuunnittelutoimiston yhteistyönä suunnitelma. Kalataloudellinen suunnitelma voidaan tehdä vasta altaan valmistuttua. Katsomme, että olemme täyttäneet pääosan niistä velvoitteista, mitä altaan rakentamisessa tulee ympäristön suojelun osalta ottaa huomioon. Vertailun vuoksi todettakoon vielä, että Hautaperän altaan koko ts. pinta-ala 7,6 km2 on liian pieni, että sillä voisi olla kovin suuria vaikutuksia ympäristön luonnonolosuhteisiin.

Hautaperän varastoaltaan suurin työkohde on maapadon rakentaminen. Maapato käsittää pengermassoja yhteensä 800 000 m³. Tästä on moreenimaata 605 000 m³, soraa 45 000 m³, kiviheitoketta 45 000 m³ ja verhousmassoja 140 000 m³. Kalajoen täyttöuoman pituus on 9,8 km ja kaivumassat 370 000 m³, Kuonanjoen täyttöuoman pituus on 5,2 km ja kaivumassat 263000 m³.

[Kuva: Hautaperän tekoaltaan rakennustyömaa]

Tietä rakennetaan 4,5 km ja korotetaan rautatietä 0,7 km. Lisäksi tehdään uomiin säännöstelypatoja ja siltoja. Altaan yhteyteen rakennetaan Revon Sähkö Oy voimanhuoltolaitoksen, jonka rakennus virtaama on 25 m³/s. putouskorkeus 18,9 m, suurin teho 3950 kW ja vuosienergia 9,5 milj. kWh. Teholtaan tämä laitos jää ilmeisesti suurimmaksi niistä kolmesta tai neljästä voimahuoltolaitoksista jotka Hautaperän altaan johdosta tulevat mahdolliseksi rakentaa Kalajokeen.

Hautaperän altaan varastoaltaan kustannusarvio on 15,7 milj. mk ja hyöty sisäisen koron mukaan laskettuna 7 %. Työsuunnitelman mukaan allas valmistuu vuonna 1976 mutta jo vuoden 1975 syystulva on tarkoitus pidättää altaaseen. Suunnitelma edellyttää että määrärahoja saadaan vuonna 1972 3,3 miljoonaa, 1973 ja 1974 4,0 miljoonaa, vuonna 1975 2,8 miljoonaa ja vuonna 1976 0,9 miljoonaa markkaa. Rakentamisvuosina työntekijöiden määrä on keskimäärin 80 ja maanrakennus ja maansiirtokoneita on noin 20.

Rakennustyö on tarkoitus suorittaa lähes kokonaan vesihallituksen omana työnä Kokkolan vesipiirin toimesta. Altaan yleissuunnitelma on laadittu Pohjanmaan jokisuunnittelutoimistossa. Ympäristönsuojeluun tähtäävät täydennyssuunnitelmat laatii vesihallituksen työryhmä ja erikoisrakenteiden suunnittelussa käytetään apuna yksityisiä insinööritoimistoja. Pohjois-Suomen vesioikeus on antanut töiden aloittamisluvan 3.12.1971.

Vaikka tänään vietämmekin allastyömaan aloitustilaisuutta, olemme kuitenkin ehtineet jo jonkun verran suorittaa rakennustöitä. Kuonanjokea on kaivettu tähän mennessä 100 000 m³. Kalajoen täyttöuomaa 73 000 m³. Maapadon pohjalta on poistettu kelvottomia perusmaita 110 000 m³, sekä tuotu tilalle moreenia 36 000 m³ ja suodatinsoraa 6 500 m³.”

[Kuva: Hautaperän tekoaltaan rakennustyömaa]

Suoritetun kiertoajelun aikana esitteli Hautaperän allastyömaan työpäällikkö, insinööri Juhani Kuusio työmaan suurinta työkohdetta maapadon rakentamista Lamminojan kohdalla. Kyseisellä kohdalla tulee padon korkeudeksi 17,5 m ja vettä patorakennelmia vasten 16 metriä. Maapadon korkein kohta tulee Hinkuanjoen paikkeille, jossa se on noin 21 metriä. On huomattavaa, että muutamissa liejupohjaisissa kohdin joudutaan maapato pohjustamaan huomattavasti syvemmältä moreenimaalla mitä padon korkeus on. Maapadon rakentamisessa riittää maansiirtotöitä useiden vuosien ajaksi. Lamminojan kohdalla ammuttiin Hautaperän allastöiden symbolinen ”alkupamaus”.

Allastyömaalta siirtyivät kutsuvieraat Haapajärven seurakuntatalolle, jossa nautittiin kauppalan tarjoama lounas. Tilaisuuteen toi vesihallituksen ja pääjohtaja Jaatisen tervehdyksen vesihallintoneuvos Aaro Koivula. Hän esitteli Vesihallituksen tehtäviä ja Hautaperän allasprojektia jonka työt ovat lähteneet hyvin käyntiin. Hän toivoi että jatkorahoituskin Hautaperän osalta saadaan yhtä mukavasti kuin alkuvaiheissa on tapahtunut ja saadaan allas valmiiksi vuoden 1976 aikana. Hän esitti kiitokset Haapajärven kauppalalle, Revon Sähkö Oy:lle ja Pohjois-Suomen vesioikeudelle hyvästä yhteistyöstä rakennushankkeen alkuvaiheissa ja aikaansaamiseksi.

Revon Sähkö Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja M. A. Pietola ja toimitusjohtaja Sakari Sihvola esittelivät yhtiön toimintaa ja Hautaperäprojektiin liittyviä voimalaitoshankkeita. Revon Sähkö Oy rakentaa allastöiden loppuvaiheessa kaksi voimalaa Haapajärvelle. Toinen tulee välittömästi patorakennelmien yhteyteen Mustolanjärven kohdalle, johon saadaan noin 19 m. putouksella 4000 kW voimala ja toinen lähes samansuuruinen Autiorannalle Myllylän talojen läheisyyteen. Voimaloiden yhteinen tuotto on 18 milj. kWh vuodessa ja saadaan suurelta osin käyttöön ns. kalliina energiana, jolloin sähköstä on puutetta. Säännöstellyn vesivoiman eräänä tärkeimpänä etuna onkin se, että sitä saadaan irti silloin kun energiasta on eniten puutetta.

Tilaisuudessa tiedusteltiin; minkä takia Haapajärvellä jo säännösteltyinä olevissa Setti- ja Kuonanjärvessä on laskettu kuluneena talvena vesi minimiin jo helmikuulla. Tämä on aiheuttanut runsaasti kalakannan menetystä matalissa järvissä jotka ovat suurelta osalta aivan kuivillaan. Vesihallintoneuvos Koivula totesi liiallisen vedenlaskun järvistä tapahtuneen kokemattomuudesta ja huolimattomuudesta. Niin pian kuin paikallisten kalastuskuntien taholta asiasta on esitetty huolestumista, on asia pyritty korjaamaan ja tultaneen tulevaisuudessa säästymään tällaiselta, nyt saatujen kokemusten perusteella. Vesi pyritään juoksuttamaan altaista vasta kevättulvien edellä, että altaisiin voidaan ottaa kiinni kevätvesiä. Kesän aikana pyritään vesipinta pitämään lähellä ylärajaa, jotta rannat pysyisivät mahdollisimman siistinä ja vesialueet maisemaa kaunistavina.

Haapajärven ja Kortejärven vedenpinnan katsottiin jonkin verran nousevan entisestään nimenomaan kesäaikoina, jolloin vesistöjen virkistysmahdollisuus paranee. Ylipäänjärven ja Mustolanjärven vedenpinnan todettiin laskevan vähän, mutta uskottiin, ettei kyseessä ole kuin 10–20 cm lasku normaalista vesirajasta.