Historia elää parhaiten tarinana

”Historia elää par­hai­ten ta­ri­na­na kai­ken­ikäis­ten ja kai­ken­ta­sois­ten ih­mis­ten kes­kuu­dessa.”

Tämä sa­non­ta on pe­räi­sin eng­lan­ti­lai­sil­ta, mut­ta se so­vel­tu­nee myös suo­ma­lai­siin. Me kaik­ki kuun­te­lem­me ja lue­mme mie­lel­läm­me ta­ri­noi­ta.

Tämä si­vus­to si­säl­tää asu­tus- ja so­ta­ta­ri­noi­ta Poh­jois-Poh­jan­maan al­ku­vai­heis­ta 1500-lu­vun lop­puun as­ti. Ne ovat si­ten poh­jois­poh­ja­lai­sen ta­ri­na­pe­rin­teen van­hin­ta osaa ja ker­to­vat al­ku­pe­räis­ten poh­jois­poh­ja­lais­ten juu­ris­ta. Osa niis­tä on en­tis­ai­ko­jen ih­mis­ten mie­li­ku­vi­tuk­sen tuo­tet­ta tai kul­ku­ta­ri­noi­den pai­kal­li­sia so­vel­lu­tuk­sia, mut­ta suu­res­sa osas­sa on myös to­den­pe­räis­tä tie­toa ta­ri­nak­si muun­tu­nee­na. Mu­ka­na on myös tut­ki­mus­ten poh­jal­ta teh­ty­jä to­si­poh­jai­sia ker­to­muk­sia sekä taus­to­jen his­to­rial­lis­ta sel­vit­telyä.

Tämän jul­kai­sun ta­ri­na-ai­neis­to on pie­nis­tä pa­la­sis­ta ke­rät­ty. Var­mas­ti­kaan kaik­ki hy­vät ta­ri­nat ei­vät ole osu­neet haav­ii­ni mon­ta vuot­ta kes­tä­neen ke­ruu­työ­ni ai­ka­na. Mut­ta sen lo­pus­sa uu­den ai­neis­ton löy­ty­mi­nen jäi niin vä­häi­sek­si, että us­kal­lan tu­lok­se­ni jo jul­kis­taa. Luu­len, että mo­nia jul­kai­su­kel­poi­sia ta­ri­noi­ta on eri su­ku­jen kät­köis­sä.

Asutus­his­to­rias­ta löy­tyy pal­jon sel­lais­ta suul­lis­ta his­to­riaa, jos­sa vain ly­hyes­ti to­de­taan yk­si tai kak­si asiaa, esi­mer­kik­si että Hau­ki­pu­taan en­sim­mäi­nen asu­kas oli rys­sä, jo­ka ka­las­ti simp­pu­ja ny­kyi­sen Simp­pu­lan pai­kal­la. Täl­lais­ta sup­peaa tie­toa ei tä­mä ko­koel­ma juu­ri si­säl­lä, sil­lä kai­kis­sa mu­kaan kel­puu­te­tuis­sa ta­ri­nois­sa on ker­ron­nal­li­nen juo­ni. Jos sa­mas­ta ai­hees­ta on mon­ta ver­sio­ta, olen niis­tä va­lin­nut mie­les­tä­ni par­haimman.

Monet sota­ta­ri­nat oli­si­vat jää­neet tä­hän teok­seen ko­vin ir­ral­li­sik­si his­to­rial­li­ses­ta yh­tey­des­tään, mis­tä syys­tä si­joi­tin ne ai­ka­jär­jes­tyk­seen. Kro­no­lo­gi­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä luet­tuna ne an­ta­vat mel­ko yh­te­näi­sen ko­ko­nais­ku­van. Edel­tä­vis­tä ker­to­muk­sis­ta saa siis hy­vää taus­ta­tie­toa. Esi­mer­kik­si Pek­ka Ve­sai­sen sis­si­ret­ket ir­ral­li­ses­ti luet­tu­na voi­vat jou­tua vää­rään va­loon. Hä­nen toi­men­sa tu­le­vat ym­mär­ret­tä­vik­si, kun edel­li­sis­sä ta­ri­nois­sa on ker­rot­tu, mi­tä ai­kai­sem­min oli ta­pah­tu­nut.

Jokai­sen ta­ri­nan jäl­keen olen mer­kin­nyt yh­den tai useam­man läh­teen, muu­ta­mien yh­tey­teen olen kir­joit­ta­nut li­sä­tie­toa. Toi­von lu­ki­jal­le nau­tin­nol­li­sia ja opet­ta­vai­sia lu­ku­het­kiä.

Haukiputaalla, joulun alla 1997
Martti Asunmaa
historian didaktiikan lehtori

Lähdeluettelo

(Mainittu lähteet, joista on useita lainauksia; muut ovat tekstissä.)

  • Ganander, Christfrid. Mythologia Fennica. Frenckellska Boktryckeriet. Turku 1789.
  • Faravidin maa. Pohjois-Suomen historia. Toimittanut Kyösti Julku. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen. Oulu 1985.
  • Haapavesi ennen ja nyt I. Haapaveden nuorisoseurapiiri. Lahden kirjapaino- ja sanomalehti-osakeyhtiö 1948.
  • Huurre, Matti ja Vahtola, Jouko. Oulujokilaakson historia. Kivikaudelta vuoteen 1865. Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino. Oulu 1991.
  • Joukahainen. 7. vihko. Pohjalais-Osakunta. Helsinki 1873.
  • Julku, Kyösti. Suomen itärajan synty. Studia historica septentrionalia 10. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. Rovaniemi 1987.
  • Julku, Kyösti. Kvenland-Kainuunmaa. Studia historica septentrionalia 11. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen. Oulu 1986.
  • Liminka 1477–1977. Toimittanut Seija Korte. Limingan kunta ja seurakunta. Oy Liiton Kirjapaino. Oulu 1977.
  • Kortesalmi, J. Juhani. Vanha Kuusamon kertoo. Kuusamon historia III. Helsingin liikekirjapaino 1964.
  • Luukko, Armas. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin keskiaika sekä 1500-luku. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia II. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto ja Lapin maakuntaliitto. Liiton kirjapaino. Oulu 1954.
  • Paulaharju, Ahti. Oulun Linna. WSOY Porvoo 1968.
  • Paulaharju, Samuli. Wanha Raahe. Helsinki 1925.
  • Pohjois-Pohjanmaan maakuntalukemisto. Toim. Kalevi Rousti ja Erkki Tuomikoski. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton julkaisuja. Otava 1959.
  • Pyhäjärven kotiseutujulkaisu 1 ja 2. Pyhäjärvi-seura. Iisalmi 1952 ja 1962.
  • Rantsila kotiseutumme. Koonnut Elsa Punkeri. Rantsila-seura 1958.
  • Simonsuuri, Lauri. Myyttisiä tarinoita. SKS 1947.
  • Simonsuuri, Lauri. Kotiseudun tarinoita. SKS. Gummerus 1984.
  • Snellman, A. H. Oulun kihlakunta. Muinaistieteellisiä ja historiallisia lehtiä. Oulu 1887.
  • Suomela, L. J. Hailuodon entisiä vaiheita. Kaleva. Oulu 1967.
  • Suomenmaa IX. WSOY 1929.
  • Suur-Pyhäjoen historia vanhimmista ajoista 1860-luvulle. Kirjoittaneet Huikari, Olavi & Huurre, Matti & Matinolli, Eero. Suur-Pyhäjoen historiatoimikunta 1969.
  • Valkean kaupungin vaiheet. Oulun historiaa. Studia historica septentrionalia 13. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys 1987.
  • Ylikangas, Heikki. Nuijasota. Otava 1977.
  • Ylivieskan kirja. Toimittaneet Harju, Aaro & Laitinen, Erkki. Ylivieskan kaupunki ja seurakunta 1981.
  • Katso myös Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston luettelo kotiseutukirjallisuudesta Kymmenen virran maata. Laatinut Irma Kyrki 1997.
  • Suomen kansanrunousarkisto